Pakkalan kylän menneisyyttä luodataan monessa Sahalahtea koskevassa kotiseutu- ja historiateoksessa. Pakkala kun oli entinen pitäjän keskus, jossa käytiin lääkärissä, kaupassa ja pankissa. Apteekki ja meijerikin siellä muiden muassa toimivat. Nyt tätä Pakkalan historiakuvaa on tullut täydentämään Martti Seppälän työstämä teos Kuvia Pakkalan kylältä, joka avaa mennyttä aikakautta pääasiassa henkilövalokuvien ja maisemakuvien kautta. Kaikkiaan kirjassa onkin noin 300 valokuvaa.
Kirjan kylä- ja maisemakuvat kertovat sen, miltä Pakkalassa näytti ennen. Samoista kohteista otetut tuoreet valokuvat tuovat esille kylän nykyisen ilmeen ja näyttävät samalla vuosikymmenten aikana tapahtuneet muutokset.
Valokuvien rinnalla Pakkalan historiaa avaavat vanhat lehtileikkeet, pöytäkirjat ja ostokuitit. Kuvatekstejä laajemmin Martti Seppälä paneutuu keskeisten talojen, Savolan, Kunnin ja Hampaalan vaiheisiin.
Vanhin valokuva
vuodelta 1905
Kyläkirjassa julkaistu vanhin valokuva on vuodelta 1905. Sinä vuonna Haapaniemen kartanon poika Lauri Haapaniemi oli saanut lahjaksi kameran, jolla hän muiden muassa kuvasi Pakkalan kylän järven jäältä käsin.
–Se on todellinen aarre, luonnehtii Martti Seppälä, joka sai kuvan lasinegatiivin käyttöönsä Auli Kollaselta.
Toinen, ylitse muiden kohoava otos on Seppälän mukaan Pakkalasta Tursolaan päin otettu valokuva, jonka kirjan tekijä sanoo olevan täynnä historiaa. Kuvan arvioidaan olevan 1930-luvun loppupuolelta. Tuolloin olivat toiminnassa seppä Vuorisen paja, Kalle Lahtisen nahkaverstas ja työväenyhdistys Toivolan seuratalo. Rantosillanojan kupeessa seisoi Savolan tilan ratasliiteri ja sen takana, ojan toisella puolella tiessä kiinni oleva Savolan vilja-aitta.
Martti Seppälä on valikoinut valokuvia noin 50 albumista, jotka hän on saanut kuvien taltiointia varten lainaksi yksityisiltä ihmisiltä. Toinen suuri työ oli siinä, kun hän etsi kuvien henkilöille nimitiedot.
–Alun perin nimitietoja ei juuri ollut. Kyselin tietoja vanhoilta ihmisiltä, jotka muistivat nimiä vielä hyvin.
–Kuvateksteihin on muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta nimet kirjattuina, Seppälä huomauttaa.
Sukututkimus
synnytti kyläkirjan
Kuvia Pakkalan kylältä -kirjaa tuskin olisi syntynyt ilman Martti Seppälän sukututkimusharrastusta. Ajatus kyläkirjasta kehkeytyi, kun hän sai sukututkimustyötä varten paljon kuva-aineistoa yksityisistä albumeista, lehdistä, julkaisuista ja Sahalahtea koskevista historiakirjoista sekä Hämeenlinnan maakunta-arkistosta.
–Osaksi samoja valokuvia on jo julkaistu sukukirjoissa ja historiakirjoissa, Seppälä mainitsee uuden kyläkirjan sisältöön viitaten.
Vanhojen valokuvien metsästys on vienyt kirjan tekijän tapaamaan hänelle ennestään tuntemattomiakin ihmisiä.
–Vastaanotto on ollut kohteliasta. Ihmiset ovat mielellään antaneet albumeja lainaksi ja kuvia kirjaan julkaistaviksi.
–Avustajien kaartista haluan tuoda esille Kari Elkelän, Irene Karangan, Simo Seppälän ja Erkki Rantasen. Heidän lisäkseen on lukuisa määrä muita, jotka ovat auttaneet monilla eri tavoilla, kuten Timo Salonen ja Pakkalan kyläläiset. Ilman heidän suuriarvoista apuaan hommasta ei olisi tullut mitään.
Martti Seppälä avaa kuvien, lyhyiden tekstien ja lehtileikkeiden avulla Pakkalan kauppojen, pankkien ja postin toimintaa. Liikelaitoksista tulevat kirjassa esitellyiksi Osuusmeijeri, Aurasen mylly- ja sahalaitos, Sahalahden Sähkö, Talous ja Sähkö, Sahalahden Puhelinosuuskunta, Sahalahden Autokorjaamo ja Fiilis-neule. Vapaa-ajan toimintojakin esitellään.
Kirjan tekijä valaisee myös, miksi mahtitalo Savola tuhoutui ja miksi nahkuri Krappi teloitettiin kansalaissodan aikana. Kylän suurtilan selviytyminen metsäyhtiön juonitteluverkosta tulee sekin selvitettyä.
Kuvia Pakkalan kylältä -kirjoja on myynnissä Kyläkauppa Nikkilässä, jossa on esillä myös kirjan selailukappale.
