Roholan rakentaminen: Tontit maksavat noin 27 000 euroa

Rajapyykkejä kaalipellossa

Roholan liikenne ei mahdu kulkemaan nykyisen alikulun kautta, vaan Lahdentien ali on tehtävä isompi tunneli.

Pälkäneen kautta aikain suurimman asuinalueen rakentaminen on alkamassa keväällä, kun kunta ryhtyy kaivamaan kunnallistekniikkaa Roholan alueelle. 205 talon pientaloalue alkaa jo hahmottua maastossa, kun maanmittarit ovat paaluttaneet tonttien rajapyykkejä pitkin ruusukaalipeltoja ja metsiä.

Torstaina kokoontuvan kunnanvaltuuston on tarkoitus päättää tonttien hinnoista ja linjata, miten kunta voisi vauhdittaa tonttikauppaa. Tarkoituksena on etsiä yhteistyökumppani, joka ryhtyisi rakentamaan seitsemän pientalon kokonaisuutta. Mikäli valtuusto hyväkyy kunnanhallituksen esityksen, kunta tarjoaa seitsemästä tontista yhden maksutta vauhdittaakseen rakentamisen käynnistymistä.

Roholan ensimmäisen vaiheen tonttien neliöhinnaksi on kaavailtu 20 euroa. Tontit ovat keskimäärin 1367 neliömetrin kokoisia, joten tontin hinnaksi tulee noin 27 000 euroa.

Noin 450 asukkaan aluetta rakennetaan vaiheittain. Työt alkavat Lahdentien varresta helpporakenteisilta peltotonteilta. Seuraavissa vaiheissa alue laajenee hankalammin rakennettaviin kallioisiin metsiin, joissa on myös soisia alueita sekä metsälampi.

Kunnalla on ensimmäisen vaiheen alueella 28 tonttia. Loput jäivät kaavoitussopimuksen mukaisesti maanomistajille, joilta pellot ostettiin.

 

Tulevien tonttien kulmat on merkitty ruusukaalipeltoon.

 

Reunamerkintä

 

Korttelipuisto tulvii

Osa kaava-alueen metsistä on sateisen syksyn jäljiltä varsin kosteita.

Kunnanvaltuusto päättää torstaina Roholan tonttien hinnoista sekä linjaa, millaisilla eduilla rakentamisen käynnistymistä voidaan edistää.

Keväällä on tarkoitus ryhtyä rakentamaan vesijohtoja, viemäreitä ja katuja. Viemäreiden rakentaminen koituu kalliiksi, sillä vanhat putket ovat sen verran pieniä, että Roholasta pitää vetää uudet linjat lähes puhdistamolle saakka.

Kaavamääräyksissä kunta antoi itselleen vieläkin isompia läksyjä. ”Asemakaavassa osoitettu uusi alikulkutunneli on rakennettava ennen alueen toteuttamista”, kaavassa lukee.

Lisäksi Roholan rakentaminen edellyttää Lahdentien varteen meluesteitä ja uutta kevyen liikenteen siltaa Kostianvirran yli. ”Jos uutta siltaa ei rakenneta, syntyy nykyiselle valtatien sillalle runsaasti ei-toivottua ja liikenneturvallisuuden kannalta erittäin vaarallista pyöräilyä ja kävelyliikennettä”, kaavassa todetaan.

 

Soinen metsälampi jää korttelipuiston kohdalle.

Alikulku pari miljoonaa, silta toiset pari miljoonaa, meluesteisiin muutama sata tuhatta euroa. Tällaisten satsauksien tekeminen edellyttää varmuutta siitä, että Roholan tontit käyvät kaupaksi.

Nyt vaarana on, että kaava on jo valmistuessaan vanhentunut. Suomalaiset ovat innostuneet pienistä taloista ja tonteista. Esimerkiksi Luopioisten ViherKostialaan aletaan keväällä rakentaa mummonmökkejäkin pienempiä taloja. Roholaan sen sijaan kaavoitettiin pari sataa väljää omakotitonttia, joille voi rakentaa 250–300 -neliöisiä lukaaleja.

Heti kaavan valmistuttua Roholaa yritettiin tuunata innovaatiokumppanin avulla. Kunta ei kuitenkaan löytänyt kumppaneita, jotka ryhtyisivät jalostamaan talopeltoa vetovoimaisemmaksi.

 

Roholan kaava peruskartalle sovitettuna. Maanomistajille jäävät tontit merkitty punaisella.

Osa Roholan tonteista jäi kaavoitussopimuksen mukaisesti isännille, joilta maat hankittiin. Maanomistajille jääneet tontit erottaa maastossa helposti: ne ovat ensin rakennettavia tasaisia peltoja. Kunnan tontit ovat peremmällä kallioisissa ja kivisissä metsissä sekä soilla, joiden paalutus rakentamiskelpoiseksi nielee rahaa.

”Metsää on ojitettu niin, että suoalueet ovat lähes kuivuneet”, kaavassa todetaan.

Sateisen syksyn jäljiltä vesi seisoo pelloillakin. Suot ja metsälampi tulvivat siihen malliin, että tulevassa korttelipuistossa ei pysty kulkemaan edes saappaissa.

Kommentit (2)

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?