Paikassa, jota ei ollut tehty ihmisille, syntyi maailman Vapahtaja. Hän ei tullut tähän maailmaan komeasti, vaan hiljaisesti ja yksinkertaisesti. Jumala tuli luoksemme lähes huomaamatta, kuin takaovesta.
Joulun suurin ihme ei kuitenkaan ole siinä, miten Jumala tuli tähän maailmaan, vaan siinä, että hän tuli ja syntyi ihmiseksi. Se on mahdotonta, sanoo moni. Miten Jumala voi syntyä? Yhtä haastava on kysymys, jonka kohtaamme pääsiäisenä: Miten Jumala voi kuolla?
Molemmat kysymykset saavat vastauksensa Jumalan pelastussuunnitelmasta. Siitä suunnitelmasta, jonka aikataulut vain hän tietää. Paavali kirjoittaa: “Kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi, lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan” (Galatalaiskirje 4:4).
Monet lapsiryhmät ovat tämänkin joulun alla tuoneet jouluiloa vanhuksille. Lastenlapset tai suvun lapset tuovat iloa monen jouluun. Lapset ovat tärkeitä ja odotettuja jouluvieraita.
Syvimmässä merkityksessä joulun tulemiseen riittää yksi lapsi. Jeesus, Joulun Lapsi, toi armon alas, eläinten syöttökaukalon oljille asti. Ettei kenenkään tarvitsisi jäädä ilman sitä.
Havahduin muutama päivä sitten siihen, että valmistaudun jo kymmenenteen jouluuni Luopioisissa. Kiitävi aika, vierähtävät vuodet. Miten osaisimme elää tätä hetkeä ja ymmärtäisimme sen arvon?
Moni asia muuttuu. Mutta joulu pysyy. Luopioisten kirkossa Eija-suntio nostaa taas upeat kynttilänjalat esille juhlan ajaksi. Johanna-kanttori harjoittelee laulajien kanssa aattoa ja jouluaamua varten. Pian kaikki on taas valmista.
Lämpimästi tervetuloa juhlimaan joulua Luopioisten kirkkoon!
Enkelit ensin
paimenille lauloi,
sielusta sieluhun kaiku soi:
Kunnia Herran,
maassa nyt rauha,
kun Jeesus meille armon toi.
Janne Vesto
Luopioisten pappi
