Päättäjät ovat oppineet varomaan harmittomilta kuulostavia esiselvityksiä. Niillä aloitetaan jättihankkeita, joiden pysäyttäminen on melkein mahdotonta sen jälkeen kun juna on sysätty liikkeelle.
Pälkäneellä alkava vuosi käynnistää historian suurimman asuinalueen rakentamisen Roholaan. Yli 200 talon alue on Pälkäneen mitassa historiallinen.
Vesijohtojen, viemäreiden ja kulkuväylien rakentaminen Lahdentien toiselle puolelle maksaa kuitenkin miljoonia. Jätti-investoinnit ovat nousseet esiin kaavoituksen varrella.
ELY-keskuksen vaatimukset Lahdentien alittavasta tiestä ja suositukset Kostianvirran ylittävästä pyörätietä on kirjattu kaavoitusmääräyksiin. Niiden perusteella ei ole kuitenkaan käynnistetty neuvotteluita kustannusten jaosta, jotta hankkeet olisi saatu maakunnan ja valtion budjetteihin.
Lahdentien parantaminen on seuraavaksi etenemässä Pälkäneelle. Roholan alueelle tehtävä alikulku tuo ratkaisun valtatien pahimpaan Sammonkulman turmaristeykseen.
Alikulku poistaa paikallisen poikkiliikenteen Lahdentieltä, sillä kukaan Aitoon ja Onkkaalan väliä kulkeva ei enää jonota ruuhkaisessa ja vaarallisessa valtatien risteyksessä, jos tarjolla on turvallinen vaihtoehto valtatien ali. Sellaisia hidasteita ja ajoesteitä ei ole keksittykään, joiden avulla läpikulkuliikenne pystyttäisiin pitämään poissa Roholan tieltä. Siksi tunneli pitäisi suunnitella ja rakentaa osana valtatien parannusta.
Sekä alikulku että alueelle vedettävät runkoviemäriputket avaavat Pälkäneelle aivan uuden kasvusuunnan. Asuinalueen viereen alkaa saman tien syntyä yritysalue, joka myös pitäisi ottaa huomioon liikennejärjestelyissä. Muuten vaarana on, että liian pienen alikulkutunnelin paikalle tehdään jo valmistuessaan liian ahdas ratkaisu.
Sateisen kesän ja syksyn jäljiltä Roholan tulvivat rämeet eivät näytä erityisen houkuttelevalta rakennusmaalta. Pari vuotta sitten tehty rakennettavuusselvitys kuitenkin osoittaa, että kunnan kivikkoiset rinnetontit ovat helpompia rakentaa kuin maanomistajille jäävät peltotontit, joilla vaaditaan paalutusta.
Kunta on jo Luopioisten Rajalanniemen kohdalla oppinut sen, että maalaiskunnissa uusien asuinalueiden rakentaminen ei ole bisnestä. Rajalanniemen tapaan myös Roholassa kunnallistekniikan rakentaminen käy niin kalliiksi, ettei tontteja myymällä saada kokoon niihin uponnutta summaa.
Siksi on aiheellista muistaa, miksi kunta tonttimaata hankkii ja kaavoittaa. Kymmenen vuoden takaisten ennusteiden mukaan Pälkäneellä piti nyt olla noin 7500 asukasta. Taloudessa ja trendeissä tapahtuneiden muutosten vuoksi väkiluku ei ole kasvanut, vaan pienentynyt. Asukkaita on nyt lähes tuhat vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten uskottiin.
Ikärakenteeltaan vanhusvoittoisen kunnan talouden ja palveluiden kannalta on elinehto, että Pälkäneelle saadaan uusia asukkaita. Nykyisellä muutaman kymmenen vauvan vuositahdilla väkiluvun lasku vain kiihtyy.
Jos kuntaan saadaan oikeanlaisia muuttajia, he maksavat verotuloina parissa vuodessa käyttämiensä palveluiden lisäksi myös asuinalueiden investoinnit. Eikä tässä laskelmassa ole olennaista se,
myykö keskimäärin 27 000 euron tontin kunta vai maanomistaja, jolta kunta kaavoitetut maat hankkinut.
Roholan jälkeen Pälkäneen kasvun kannalta olennainen ponnistus on Pälkänevedentien toisella puolella sijaitseva Veteläkorpi. Alueen paikannimi tuskin jää uuden yritysalueen nimeksi, sillä se ei antaisi kovin myönteistä kuvaa yrittäjien energisyydestä tai tonttien rakennettavuudesta.
Yritysalueen sijainti vilkkaassa risteyksessä Lahdentien varressa on kuitenkin paljon olennaisempaa kuin se, millaisia paalutuksia tai painopenkkoja alueella ehkä pitää tehdä. Rakentamiseen uppoavat rahat saadaan takaisin yritysten maksamina veroina ja niiden tuomina työpaikkoina.
Maan talous on toipumassa pitkästä taantumasta, ja Pälkäneellä on kerrankin myytävää silloin, kun kauppa käy. Satsaukset kasvuun on tehty oikeaan aikaan. Roholan asuinalueella maisemaa kylän suuntaan hallitsee
liikuntahallimonumentti, jollaista ei vastaavankokoisista kunnista löydy. Ainakin yhtä tärkeää viestiä oikeanlaisten perheiden suuntaan levittävät satsaukset työllisyyspalveluihin. Ketäpä ei kiinnostaisi kunta, joka on hankkiutunut eroon nuorisotyöttömyydestä. Tästä Pälkäneen ihmeestä kertoi jouluaatonaaton pääuutislähetys.
