Tampereen seudulla uskotaan, että pitkän nihkeän kauden jälkeen alkanut talouskasvu jatkuu. Sen turvin Tampereesta ollaan rakentamassa maan kakkoskeskusta.
Isot ja rohkeat hankkeet muuttavat pysyvästi kaupunkia ja sen asemaa Suomessa. Rakennusvaihe on kuitenkin vaikea. Kaupunki on yhtä työmaata, ja sinne on niin vaikea päästä, että jopa pälkäneläisissä erikoisliikkeissä on havaittu tämän vuoksi asiakasmäärän kasvua.
Kasvava ja rakentava Tampere on myös taloudellisesti kovilla, ja apuun on kutsuttu pälkäneläinen kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä.
Tampereen kyljessä kasvava Kangasala on maan nopeimmin kehittyviä alueita. Kaupunkisarjaan vuodenvaihteessa siirtynyt Kangasala on liikkeellä oikeaan aikaan ja oikealla suunnalla. Kaupunkiseudulla halutaan hankkia kerros- ja rivitaloasuntoja, joihin on helppo muuttaa ja joista pääsee helposti eroon, kun työt tai elämäntilanne vievät muualle.
Seutukaupungin kasvu keskittyy Tampereen rajan tuntumaan. Metsäkaistale katoaa rajalta, kun Lamminrahkan uuden kaupunginosan rakentaminen käynnistyy Lahdentien ramppityömaalla.
Uusi ammattioppilaitos nostaa Pikkolan kampuksen samaan sarjaan esimerkiksi Ylöjärven ja Valkeakosken koulukeskuksien kanssa. Vaikka kuntakeskus on kasvun kannalta väärässä suunnassa, sen kehittäminen takaa sen, että Tampereen rajan tuntumaan muuttavilla uusilla kaupunkilaisilla on asioinnissaan vaihtoehtosuunta. Vetovoimaa luovat muun muassa uimahallin laajennus, hotelli, parkkitalo, uusi linja-autoasema ja kauppahalli.
Kangasala jakautuu entistä selvemmin kasvavaan nauhataajamaan ja sen takana levittäytyvään maaseutuun. Keskustan kehittämisen ansiosta kasvu voi jatkua Huutijärvelle saakka. Mutta jo ennen seutukaupunkia kaupunkiseutu loppui viimeistään Kaivannon ja Pelisalmen siltoihin.
Kaupunkiaika ei muuta Sahalahden ja Kuhmalahden asemaa. Ne ovat edelleen Kangasalan maaseutua ja kehittyvät pitkälti kylien oman toimeliaisuuden varassa.
Pälkäne sen sijaan siirtyy entistä selvemmin ”kolmannelle vyöhykkeelle”, kun sen ja Tampereen väliin syntyy uusi kaupunki. Vielä vuosituhannen alussa Pälkäne ja Kangasala miellettiin molemmat kaupunkia ympäröiväksi maaseuduksi.
Oksalle ylimmälle kurkottava Kangasala pyrkii erottumaan muista kehyskunnista hieman parempana ja laadukkaampana kulttuuri- ja vapaa-aikakaupunkina. Uutta strategiaa etsivä Pälkäne on tehnyt vahvoja avauksia aktiivisena asuinkuntana. Siitä kertovat muun muassa Lahdentien varteen valmistuva liikuntahalli ja uudet asuinalueet.
Pälkäne tekee parhaansa, ettei Tampereelle ja Kangasalle syntyvä imu kuivaisi maaseutua, vaan päinvastoin kunta pääsisi osalliseksi kasvusta.
