Alkutalven vaalit ja muutakin päänvaivaa

Mummon murinat

Taas kirjoitellaan uutta vuosilukua. Se on vanhalle vaikeaa. Ottaa aikansa oppia uusi päiväys. Aina ei välttämättä osu oikealla vuosisadalla, edes.

Vaan tärkeitä asioita riittää tällekin vuodelle. Aivan tuota pikaa riennämme äänestämään presidenttiä Suomelle. Varsinainen vaalipäivä on tämän kuun viimeisenä sunnuntaina. Ennakkoäänestys on 17.1. – 23.1. Sieltä ne taitavat Mikkolan Navetan tiloista löytyä meikäläisille niin äänestysliput kuin uurnakin. Täytyy pitää mielessä, ettei enää eksy Seuratalolle.

Paras on hoitaa homma heti alta pois, eihän ole vanhalla takeita siitä, että varsinaisena vaalipäivänä on täydessä kansalaiskunnossa, tai edes elossa. Täytyy taas terästäytyä, että osaa varmasti piirtää oikean numeron. Ai niin, mahdollista on, ettei taas vähällä selvitäkään. Jos pitää jaksaa vielä uusintakierroskin helmikuussa.

Saapa nähdä, pitääkö opetella uuden presidentin nimi, mikä on vanhalle aina vaikeaa. Nuorempana oppi vaihdot helposti. Mummon elinaikana on maallamme ollut seitsemän presidenttiä, ennen tätä nykyistä. Aika jännää muuten, että edellisissä pressanvaaleissa kolme eniten ääniä saanutta: Niinistö, Haavisto ja Väyrynen ovat taas ehdolla. Naisehdokkaissa ei kokeneita konkareita ole, nuoria ensikertalaisia vain.

Miesehdokkaat ovat melkein kaikki eläkeikäisiä. Nykyinen Saulikin on jo vanha ja viisas. Eihän se elämänkokemus pahasta ole. Vaan kukapa tietää, vaikka Saulilla olisi helpompaa, jos ei enää tarvitsisikaan tuota suurta valtaa ja vastuuta kantaa. Ei se varmaan aina niin helppoa ole tässä sekavassa maailmassa. Vauvelin isänä voisi olla ihan kiva hellitellä pientä kullannuppua. Jos virkavuodet loppuisivat, ei tarvitsisi huolestua turvallisuustietojen vuotamisestakaan.

Ei se varmaan helppoa ole vanheneminen, vaikka olisi valtakunnan huippupaikalla. Kaiken aikaa rasittuu lisää, ja elpyminen vie enemmän aikaa. Näin vuodenvaihteen aikoihin huomaa tavallinen luopiolaismummokin, että taas hommat sujuvat entistä huonommin. Niin kuin vaikka lukeminen. Ei aina näe kunnolla, vaikka olisi juuri hankkinut uudet silmälasit. Kai se jotakin kaihia pukkaa. Lamputkin tuntuvat niin himmeiltä, vaikka ihan hiljan on vaihdettu. Suurennuslasi on välttämätön, kun pitää saada selvää esimerkiksi lääkkeitten selostuksista tai einesruokien kypsennysohjeista. Kuinkahan ennen vanhat mitään näkivät, kun oltiin päreitten tai öljylamppujen valossa talven pimeydessä. No toisaalta, ei silloin näin vanhaksi eletty. Ehkei harmaakaihi vielä silmiin hiipinyt.

Nyt on toisin. Töppäyksiäkin sattuu. Meinasi tässä tulla paha moka, kun oli vähällä tiputtaa kostutustippojen sijasta silmään varpaankynsien pehmennysliuosta. Onneksi huomasi viime hetkellä tilanteen. Mitä olisikaan silmien sarveiskalvolle tapahtunut, ehkä se olisi pehmentynyt ja himmentynyt vielä lisää. Huh huh. Tuo ei ollut näköhäiriö vaan vaarallista huolimattomuutta.

Mymmeli

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>