Velkaantuminen: Isot investoinnit pakottavat Pälkäneen ottamaan lainaa, tuloille ja menoille haetaan tasapainoa

Kehittämisen kääntöpuoli on kasvava velka

– Hyvää minusta investoinneissa sekä talousarviovuodella että suunnitelmavuosilla on se, että Pälkäne on selkeästi ottanut askelen kohti kehittymistä, Pälkäneen kunnan talousjohtaja Merja Vihtiälä arvioi.

Esimerkeiksi hän poimii liikuntahallin rakentamisen, Roholan asuinalueen ja Pälkänevedentien kulmauksen teollisuusalueen.

– Lisäksi investointisuunnitelmassa on monia muitakin kohteita, joilla varmistetaan infran toimivuus, hän muistuttaa.

Talousjohtaja Merja Vihtiälä esitteli Pälkäneen kunnan valtuutetuille vuoden 2018 talousarviota viime vuoden lopussa.

Pälkäneen valtuuston hyväksymä talousarvio päätyy vuoden 2018 osalta pakkaselle 1,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 alijäämää arvioidaan kertyvän 1,8 miljoonaa euroa ja vuonna 2020 noin 1,5 miljoonaa euroa. Veronkorotuksiin ei valtuustossa sen koommin kuin hallituksessakaan ollut halukkuutta lähteä, vaan apua investointien toteuttamiseen haetaan ensisijaisesti lainanotosta ja aiemmilta vuosilta kertyneistä mukavista puskureista. Käyttötaloudesta mietitään säästöjä erillisen tasapainotusryhmän voimin.

 

Ratkaisuja etsitään

Talousjohtaja Vihtiälä myöntää, että lähivuosille uumoillut alijäämäiset vuodet ovat huolestuttavia; kuluttaminen yli tulojen ei ole ymmärrettävästi kestävä ratkaisu.

– Pälkäneen kunnan velkamäärä on kuitenkin sellainen, että velkaa pystytään ottamaan ja kunnan taseessa on ylijäämiä eli ihan nopeasti meille ei mitään hätää tule. Luonnollisesti silti mielelläni soisin, että talousarvion viimeisellä rivillä päästäisiin edes nollan tuntumaan, Vihtiälä pyörittelee.

Katseet kääntyvät talouden tasapainotusryhmään, jonka pohjatyön perusteella toivotaan saatavan talouden suunnan kääntäviä muutoksia.

Edellisen kerran talouden tasapainotusryhmää kutsuttiin säästötalkoisiin keväällä 2016, ja vuosina 2017–19 on jo haviteltu noin 1,2 miljoonan euron säästöjä. Kolmen vuoden aikana esimerkiksi koulujen tuntikehyksestä on laskettu nipistettävän 160 000 euroa ja vähällä käytöllä olevien kunnan kohteiden myynnistä puolestaan tuloutuvan samalla ajanjaksolla 150 000 euroa kaavailtua enemmän. Koulunkäyntiohjaajien määrän vähentämisellä ja kirjanpidon ulkoistamisella on toivottu säästettävän viidessä vuodessa lähes 400 000 euroa.

– Säästöjä ei pidä kohdentaa toimintoihin, joiden laiminlyönti aiheuttaa myöhemmin suuria kulueriä, tekniselle toimelle riittäviä resursseja kiinteistöjen ylläpitoon toivonut Timo Ailio (sd) esitti valtuustossa.

Esiin nousi jopa toive siitä, että avoimuuden ja rehellisyyden nimissä osa uuden tasapainotusryhmän kokouksista pidettäisiin avoimin ovin.

 

Verotulot kasvussa, toimintakate laskee

Lainaa on arvioitu nostettavan tänä vuonna 6,5 miljoonaa euroa, kun viime vuonna sitä nostettiin neljä miljoonaa euroa. Liikuntahalli ja infrastruktuurin rakentaminen nostavat poistojen määrää lähivuosina tuntuvasti.

Kunnan verotulot ovat kehittymässä positiiviseen suuntaan, mutta toimintakate laskee noin 800 000 euroa vuoden 2017 muokattuun talousarvioon verrattuna.

Henkilöstökuluissa varaudutaan pieniin palkankorotuksiin, minkä lisäksi esimerkiksi hallintokoordinaattorin palkka juoksee koko vuoden ja Harjulan pajan vetäjä siirtyy kunnan kirjoille. Kostiakeskus-hankkeen lisäksi monia muitakin avustusta saaneita hankkeita päättyy, mikä pienentää Pälkäneen saamia tukia ja avustuksia.

Tähän vuoteen verrattuna tuloja kunnalle tuo lisää esimerkiksi vesilaitos, jonka taksakorotusten taka-ajatuksena on vesilaitoksen saattaminen pois tappiollisuudesta. Kaikki kolme tytäryhtiötä – Pälkäneen Asuntotuotanto Oy, Pälkäneen Aluelämpö Oy ja Pälkäneen Valokuitu Oy – ovat kukin saaneet omat tavoitteensa vuodelle 2018. Esimerkiksi kunnan vuokra-asuntoja ylläpitävän Pälkäneen Asuntotuotannon on määrä kartoittaa vuokra-asuntojen tarvetta Pälkäneellä, kun lämpöyhtiö puolestaan havittelee vajaan 100 000 euron voittoa.

Kunnan omaa kirjauskäytäntöä säädetään muun muassa niin, että pienet kalustohankinnat kirjataan jatkossa investointien sijaan käyttötalouden puolelle ja hallintopalveluiden sisäiseen laskutukseen tulee muutoksia.

Kommentit (3)

  1. Ville

    Sain laskun vesilaitokset perusmasuista 3 kk ajalta. Aiemmin perusmaksun loppusumma oli 14,28€/3kk nyt laskun loppusumma on 43,41€/3 kk.
    Nousu yli 200%. Ymmärrän taloudellisen ahdingon, mutta 200%:n nosto kerrallla melko suuri.
    Näin suuri prosentuaalinen nousu ylittää jopa paljon parjattuun sähkönsiirtoyhtiöiden kuten Carunan korotukset. Pälkäne voi seuraavaksi myydä vesi/jätevesi verkostonsa vaikka Austraalialaiselle sijoitusyhtiölle jos rahasta on pulaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?