”Meillä Vimmun Aspilassa ei ollut vielä 9150-luvulla autoa, mutta ison perheen oli tarpeen päästä liikkumaan sivukulmilta kirkolle ja kauemmaksikin sukuloimaan. Tähän tarkoitukseen isäni keksi rakentaa 50-luvun lopussa vanhasta 1930-luvun Chevroletista traktorin perässä vedettävän kärryn. Chevroletin nokka katkaistiin pois ja alustaan tehtiin jatke niin, että auton nokaton kori oli mahdollista kiinnittää traktoriin kuten tavallinen peräkärry. Ehkä tästä katkaistun auton muodosta tuli peräkärrylle nimeksi Törö”, kirjoittaa Pentti Aspila uunituoreessa Kukkolan kyläkirjassa. Aspila jatkaa, että Töröllä ajelijat pistettiin merkille takuuvarmasti siellä, missä kulkupelillä sitten ikinä liikuttiinkaan. ”Se kyllä huomattiin kun ajettiin kirkonmäelle tai peräti kaupunkiin Tampereelle ja äidin syntymäkotiin Hämeenkyröön. Taidettiin peräti joskus päästä lehteen ihmettelyn aiheena. Törö oli myös suosittu lasten leikkipaikka”, Aspila jatkaa.
Kukkolan hiljattain julkaistu kyläkirja on täynnä edellä kuvatun kaltaisia helmiä noin sadan vuoden ajalta. Törön tarinan lisäksi Kyläkeinun vaiheilla -nimisestä kirjasta selviää muun muassa, kenen kanssa Saima Harmaja kerran tanssi, ketkä rakensivat Hoppulan uuden maitolaiturin ja miten Erik Tawastsjerna, Anna Tapio ja Aki Kaurismäki liittyvät Kukkolaan. Teoksesta löytyy myös kertomus Tauno Pietilästä, joka ehti elämänsä aikana rengastaa yli 5000 linnunpoikasta.
– Tauno oli itseoppinut, synnynnäinen lintumies. Jo 7-vuotiaana hän piirsi hienoja kuvia linnuista, Tauno Pietilästä kirjaan kirjoittanut Marita Jalkanen mainitsi kyläkirjan perjantaisessa julkistamistilaisuudessa.
Ajatus kyläkirjasta jo pitkään ilmassa
Kyläkirjan toimittanut Arja Liutta kertoo, että ajatus Kukkolan kyläkirjasta on ollut ilmassa jo useiden vuosien ajan.
– Käydessäni läpi opettaja, taiteilija Ilmi-Kaarina Mäkelän jäämistöä kirja tuli esille muun muassa Hoppulasta lähetetyssä kirjeessä. Ajatus vahvistui aina, kun jossakin päin Sydän-Hämettä julkaistiin uusi kirja jostakin kylästä, Liutta kertoo.
Leena Laineen Kukkolan kyläkeinua koskevat tutkimukset ja Liutan laatima Medelplan-museon tarina olivat jo lähes valmista aineistoa kyläkirjaan. Lopullisena jouduttajana toimi Suomen 100-vuotisjuhlavuosi, joka samalla antoi myös ajalliset raamit kyläkirjaan kerätylle aineistolle.
– Tuli sellainen tunne, että nyt tai ei koskaan, Liutta sanoi Pälkäneen pääkirjasto Arkissa järjestetyssä julkistamistilaisuudessa.
Kaikki kirjan 130 sivua eivät kuitenkaan olisi täyttyneet yksin jo aiemmin tehdyistä tarinoista.
– Pentti Aspilan ja Marita Jalkasen lisäksi Ilkka Iivari, Paavo Virkkunen, Pirkko ja Sinikka Hoppula sekä Liisa Keravuori pitivät huolen siitä, että kansien väliin saatiin monipuolista tietoa kylästä, Liutta kiittelee.
Kukkolan ja lähikylien kirja
Kyläkeinun vaiheilla on paitsi Kukkolan myös sen lähikylien kirja. Tauriala, Töyräniemi, Oksala, Mieliä, Vimmu ja hiukan Selänsivukin vilahtelevat kirjan sivuilla. Teos esittelee elävällä tavalla alueen luontoa, historiaa, perinteitä ja persoonia. Kirjan loppuosaan on koottu Kukkolaan ja sen lähikyliin liittyviä katkelmia kirjallisuudesta ja lehdistä.
Monet henkilöt ovat auttaneet valokuvien hankkimisessa Daniel Medelplanin museon julkaisemaan kyläkirjaan. Kukkolassa perheineen asuva Eero Mäki-Mantila valokuvasi kirjaan varta vasten monia kohteita, ja helsinkiläisen Päivälehden museon kautta kirjan taittajaksi saatiin graafikko Pekka Vartiainen.
Kyläkeinun vaiheilla – Kukkolan ja sen lähikylien elämää runsaan sadan vuoden aikana julkaistiin perjantaina Pälkäneen pääkirjasto Arkissa. Kirjaa myyvät Marita Saario Kukkolassa Kukkonlanraitilla entisessä Kansasen kaupan talossa. Noutoajasta kannattaa sopia etukäteen puhelimitse 050 3481 279. Kirjaa voi hankkia myös Onkkaalan Kukkahuoneesta Onkkaalantieltä.
