Pälkäneen kunnanjohtaja Janita Koivisto jää helmikuun alussa puoleksi vuodeksi opintovapaalle. Mikäli kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen ehdotuksen, hänen sijaisekseen palkataan Keravan entinen kaupunginjohtaja ja Puutikkalan kesäasukas Petri Härkönen.
Janita Koivosto on opiskellut elokuusta alkaen avoimessa yliopistossa ympäristöoikeutta. Hänen tarkoituksenaan on jatkaa tätä ympäristöoikeuden opintokokonaisuutta, johon kuuluu lisäksi kaavoitus- ja rakennusoikeutta.
– Olen huomannut, että kunta-alalla kohdataan paljon ympäristöasioita. Niistä olisi hyvä olla paremmin ajan tasalla, vaikka meillä onkin esimerkiksi Tavase-asioissa hyvät juristit ja pohjavesiasiantuntijat.
Tekopohjavesihankkeen lisäksi Pälkäneellä painiskellaan monen muunkin hankalan ympäristökysymyksen kanssa. Syrjänharjun ladut katkaiseva uusi soranottoalue nosti puheenaiheeksi soraluvat. Kollolan taannoinen öljyvahinko muistutti, että soramontut sijaitsevat pohjavesialueella. Myös vajoavan rivitalon tapaus on työllistänyt kunnantalon väkeä oikeudellisissakin asioissa.
– Sote-uudistus lisää ympäristöasioiden painoarvoa kunnissa entisestään. Siksi kaipaan tehtäviin lisäosaamista. Kun on itse paremmin kartalla, niin osaa ainakin kyseenalaistaa oikeita asioita.
Vanhastaan Janita Koiviston vahvinta aluetta on kaikkea sosiaali- ja terveysala. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi lukiessaan hänen pääaineensa oli sosiaalityö, ja ennen kunnanjohtajavalintaa hän toimi vanhus- ja vammaispalveluiden johtajana Kangasalla sekä perusturvajohtajana ja hallintojohtajana Pälkäneellä.
Kolme ja puoli vuotta Pälkänettä johtanut Koivisto näkee paljon mahdollisuuksia siinä, jos hänen tuuraajansa tuo mukanaan tuoreita ajatuksia.
– Muutokset ovat tervetulleita, kunhan ne vievät kuntaa parempaan suuntaan. Kunnanjohtajan työ on jatkuvaa kehittämistä ja muutosta muutoksen hallintaa. Monesti muutospaineet vyöryvät kuitenkin ulkoapäin, eivätkä kaikki muutokset siksi tunnu parannuksilta. Sellainen rassaa henkilöstöä.
Kunnanhallitus äänesti sijaisjärjestelyistä
Pälkäneen kunnanhallitus äänesti vuodenvaihteen alla kunnanjohtajan sijaisjärjestelyistä. Kunnan johtosäännön mukaan kunnanjohtajan tuuraajana toimii hallintojohtaja. Kuntaliitolta pyydetyn lausunnon mukaan asiassa voidaan edetä myös kuntalain mukaisesti ja valita ulkopuolinen sijainen.
Kunnanhallitus päätyi esittämään äänin 6–3, että kunnanjohtajan sijaiseksi valitaan Petri Härkönen. Lopullisesti asian päättää 11. tammikuuta kokoontuva kunnanvaltuusto.
Kunnanhallituksessa Antti-Jussi Mikkola (kok), Reetta Mathier (vihr) ja Maria Aho (sd) vastustivat ulkopuolisen sijaisen palkkaamista. He myös jättivät päätöksestä eriävän mielipiteensä.
Petri Härkösen valintaa esittänyt Pertti Salminen (kok) korostaa, ettei kyse ole epäluottamuksesta kunnan nykyistä johtoryhmää kohtaan.
– Johtoryhmässä on paljon uutta näkemystä, mutta kuitenkin monta henkilöä, jotka ovat juuri saaneet omat tonttinsa haltuun, eikä ihmisiä siksi kannata kierrättää puoleksi vuodeksi uusiin tehtäviin.
Pälkäneen uudet talous- ja sivistysjohtajat aloittivat tehtävissään vasta viime kesänä.
– Myös elinkeinojohtaja on luonut kuntaan hyvää buumia, jota kannata katkaista sillä, että laitetaan ihmiset opettelemaan uusia hommia, Pertti Salminen sanoo.
Salminen teki laajan soittokierroksen etsiessään vapaalla ja saatavissa olevia kuntajohtajia. Hän lähestyi muun muassa Kuopion ja Nurmijärven johtajanvirkojen hakijoista. Heistä osa ei ollut kiinnostuneita Pälkäneen pestistä. Osa taas ei pystyisi irrottautumaan nykyisistä tehtävistään sillä aikataululla kuin Pälkäneen sijaisuus edellyttää.
Petri Härkösestä Salminen sai neljältä haastatellulta varsin yhdenmukaiset suositukset. Salminen oli yhteydessä Keravan kaupunginhallitusta Härkösen aikaan johtaneeseen kansanedustaja Eero Lehteen sekä saman ajan valtuuston puheenjohtajaan ja hallituksen varapuheenjohtajaan sekä Espoon kaupunginjohtajaan, jonka toimeksiannosta Härkönen kehitti kaupungin palvelujen johtamisjärjestelmää.
Pertti Salminen toivoo, että Härköseltä saataisiin uudenlaista talousnäkemystä Pälkäneelle.
– Meillä on juuri asetettu talouden tasapainotusryhmä. Muun muassa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä näki juuri talouden ja palvelujärjestelmän kehittämisen Härkösen vahvuudeksi. Minä pidän etuna myös sitä, että pitkäaikaisena kesäasukkaana hän tuntee Pälkänettä jo valmiiksi.
Petri Härkönen: Keravan entinen kaupunginjohtaja on kehittänyt kuntien johtamista
Kesäasukas keikkakunnanjohtajaksi
Pälkäne on saamassa kunnanjohtaja Janita Koiviston tuuraajaksi kunta-alalla tunnetun huippujohtajan. Kunnanhallitus esittää, että sijaiseksi valitaan Keravan entinen kaupunginjohtaja Petri Härkönen.
Maaliskuussa 50 vuotta täyttävä Härkönen erosi yllättäen Keravan virastaan keväällä 2016, vuotta ennen seitsemänvuotisen pestin määräaikaa.
– Olen elänyt reilun vuoden ajan unelmaani eli keskittynyt metsänhoitoon ja muihin asioihin, jotka tekevät minut onnelliseksi.
Määräaikainen kunnanjohtajakeikka Pälkäneellä sopisi Kuhmoisissa asuvan Petri Härkösen elämäntilanteeseen hyvin.
– Olen viettänyt Puutikkalan mökillämme koko lapsuuteni, ja olemme siellä edelleen paljon. Kunta on muutenkin tuttu, ja olen seurannut läheltä sen kehitystä.
Pitkään kuntahallinnossa toiminut Petri Härkönen sanoo, että kunnanjohtajan perustehtävät hoituvat rutiinilla. Arjen pyörittämisen lisäksi hän voisi tuoda ulkopuolista näkemystä kunnan kehittämiseen.
Härkösen intohimona on johtamisjärjestelmien kehittäminen. Hänen luomansa malli on osoittautunut menestykseksi Keravalla. Kaupunki on noussut Suomen kärkikuntien joukkoon niin talouden tunnusluvuissa kuin asukastyytyväisyydessäkin.
– Kerava on tehnyt loistotulosta, ja kaikille työntekijöille on voitu maksaa siitä 300 euron bonusta.
Härkösen systemaattinen johtamismalli poikkeaa kuntien tavanomaisesta johtamismallista.
– Mallissa on mietitty tarkkaan, miten asioita tehdään ja johdetaan. Sen avulla on pystytty yhdistämään kuntalaisten ja työntekijöiden etu.
Härkönen sanoo, että sekä Keravan talous että palvelut ovat toimintatavanmuutoksen jäljiltä huippukunnossa.
– Jos Keravan energian osinkotuotoilla vahvistettaisiin kaupungin taloutta, niin veroprosentti voitaisiin laskea 16,5:een.
Keravan kaupunginjohtajan tehtävistä erottuaan Petri Härkönen vei Espoon kaupunginjohtajan kutsusta johtamisjärjestelmäänsä Espooseen. Malliaan edelleen kehittelevän Härkösen suunnitelmissa on myös kirjoittaa siitä.
Ehdolla Kuopion ja Jyväskylän johtajaksi
Puolen vuoden Pälkäneen pesti on liian lyhyt suurten muutosten tekemiseksi. Petri Härkönen uskoo, että hän voisi kuitenkin ulkopuolisena tuoda omia ehdotuksia ja esityksiä, joihin Pälkäneellä voitaisiin tarttua, jos päättäjät niin haluavat.
– Olen hyvinkin innoissani katsomassa, millaisia näkemyksiä voisin tuoda asioiden hoitoon. Uskon, että siitä voisi olla hyötyä sekä kunnalle että minulle ammatillisesti.
Keravan lisäksi Härkönen on toiminut Vihdin kunnan sekä palvelutaloyritys Mikevan johtajana. Härkösellä on hallintotieteiden maisterin tutkinnon lisäksi akateemisia opintoja Aberdeenin ja Harvardin yliopistoista sekä Teknillisestä korkeakoulusta.
Petri Härkönen on keihäänheiton olympiavoittaja Arto Härkösen veli. Itsekin nuorena keihästä heittänyt kuntajohtaja on pistänyt itseään fyysisesti likoon myös varttuneemmalla iällä.
Muutama vuosi sitten mediat seurasivat Petri Härkösen seurueen Grönlannin reissua. Tarkoituksena oli hiihtää napapiirin tasolla mannerjään yli, mutta vaikeuksiin joutuneet pelastettiin helikopterilla turvaan. Tämä ei lannistanut Härköstä, vaan hän teki uuden ja onnistuneen retken isommassa retkikunnassa ja pienemmillä riskeillä.
Härkönen sanoo, ettei hänellä enää ole innostusta lähteä jääkarhujen syötäväksi.
– Sellaisten aika alkaa olla ohi. Nyt minulle riittävät tavanomaisemmat luontoharrastukset.
Puolitoistavuotiseksi venähtäneen sapattivapaan aikana Härkönen haki ensin Jyväskylän ja loppuvuodesta Kuopion kaupunginjohtajaksi. Hän kuului haastateltujen kärkihakijoiden joukkoon, mutta Kuopion uudeksi johtajaksi valittiin palvelualuejohtajana aiemmin toiminut Jarmo Pirhonen.
Kommentointi on suljettu.