Näkemyksiä alkaneesta vuodesta Pälkäneellä

Pälkäneen vuoden 2018 talousarvion mukaan kunta jää tänä vuonna miinukselle 1,3 miljoonaa euroa ja alijäämä jatkuu taloussuunnitelman mukaan myös kahden seuraavan vuoden ajan. Kunnallisveroprosentti pysyy tänä vuonna ennallaan eikä kiinteistöverojakaan koroteta; uutta lainaa varaudutaan ottamaan lähivuosina yli kymmenen miljoonaa euroa. Millaisena alkavan vuoden näkevät talousarviosta päättämässä olleet eri valtuustoryhmien puheenjohtajat?

”Alijäämäiset vuodet eivät ole katastrofi”

”Hyvää on se, että uusien asuinalueiden kaavoitukset etenevät ja maata on saatu hankittua kiitettävästi myös teollisuus- ja yritysalueeksi. Pitkäaikaistyöttömien ja pudokkaiden aktivointi on näkynyt hienosti Pälkäneen työttömyysluvuissa.

Verotus on Pälkäneellä kohtuullista, ja kunnalla on tilinpäätöksessään vielä yli yhdeksän miljoonaa ylijäämiä, eli tulevat alijäämäiset vuodet eivät ole vielä katastrofi. Puskurit ovat toistaiseksi kunnossa. Kunnan palvelutaso, imago ja kiinnostavuus toivottavasti nousevat uusien investointien ja markkinoinnin myötä. Kunnan asukasluvun pieneneminen on jo toistaiseksi pysähtynyt.

Positiivista on myös se, että Pälkäneellä on herätty siihen, miten ympäristön siisteys, brändi ynnä muut asiat vaikuttavat kunnan elinvoimaisuuteen, viihtyisyyteen ja vetovoimaan. Uusimpia esimerkkejä tästä ovat Onkkaalan uusittu tori ja 2018 valmistuva lähiliikuntapuisto Onkkaalan kirjaston vieressä – kummatkin näköalapaikalla. Liikuntahallikin rakentuu näillä näkymin aikataulun mukaan.

Huolestuttavaa on, että kunnan menot kasvavat edelleen enemmän kuin tulot. Kova investointi- ja rakentamisbuumi velkaannuttaa kuntaa, mutta toivottavasti saamme panostuksista konkreettista hyötyä.

Valtionosuudet pienenevät ja kunnantalon tuleva remontti maksaa todennäköisesti enemmän kuin siihen on varattu budjetissa rahaa. Roholan alueen infrastruktuurin ja muun oheisrakentamisen kustannukset ovat korkeat, mikä lisää uuden asuinalueen riskiä kunnalle – kuten se, että tonttien minimihinnat on ”betonoitu” maanomistajien kanssa tehdyillä sopimuksilla. Hiissantien mittavaa alikulkutunnelin laajennusta ei ole vielä huomioitu taloussuunnitelmassa.

Ikävää on myös erikoissairaanhoidon maksuosuus ja mahdottomuus ennakoida sitä. Tavase-asia ei ole vieläkään loppuun käsitelty, sote-ratkaisu on vielä levällään ja tulevan maakuntahallinnon vaikutukset Pälkäneelle huolestuttavat, mikäli paikallisia ehdokkaita ei saada mukaan maakunnan päätöksentekoon.”

Jukka Kittilä (keskusta)

 

”Käyttötalouden kulujen tarkastelu tietää edelleenkin vaikeita päätöksiä”

”Positiivista on, että tehdyt panostukset työllisyydenhoitoon alkavat nyt näkyä. Tällä on suoraan positiivinen vaikutus kunnan talouteen sekä välillisesti yleiseen hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia. Myös elinkeinoelämän kehittämiseksi tehty työ alkaa kantaa hedelmää ja näkyy lisääntyvänä yrittäjyytenä sekä monipuolisina yritysten tukipalveluina. Talousarviossa elinkeinopolitiikka on nostettu yhdeksi tärkeimmistä menestystekijöistä ja on ensiarvoisen tärkeää, että hyvin tehtyä työtä jatketaan kaikilta osin myös tulevina vuosina toimintaa edelleen kehittäen. Uusi suunnitteilla oleva yritysalue vastaa tähän tarpeeseen juuri oikealla hetkellä.

Hyvää on myös, että hyvin hiljaisten vuosien jälkeen tonttikauppa näyttää viimein hieman elpyneen. Tähän on positiivisesti vaikuttanut tonttien hintojen järkeistäminen. Roholan alueen markkinointiin ja kehittämiseen tehdyt panostukset ovat tärkeä sijoitus Pälkäneen tulevaisuuteen.

Joku voisi nähdä lisääntyneen velkaantumisen pelkästään negatiivisena asiana. Itse näen asian niin, että se on väistämätön seuraus meille tärkeistä investoinneista. Esimerkiksi uusi liikuntahalli on merkittävä sijoitus paikkakunnan tulevaisuuteen – lisäten Pälkäneen vetovoimaa aktiivisten ja harrastavien perheiden silmissä.

Väkiluvun väheneminen on yksi kriittinen uhkatekijä, jolla on suora vaikutus Pälkäneen taloudelliseen tilanteeseen. Tässä tilanteessa, kun mietitään talouden tasapainotusta, meidän pitäisi pystyä kuitenkin säilyttämään peruspalvelut hyvällä tasolla ja turvaamaan kaiken ikäisten kuntalaisten hyvinvointi myös tulevina vuosina.

Käyttötalouden kulurakenteiden tiukka tarkastelu tietää meille edelleenkin vaikeita päätöksiä tällä valtuustokaudella. Väistämättä keskusteluun nousevat jälleen sivistystoimen puolelta esimerkiksi kouluverkostoon liittyvät asiat, teknisen toimen puolelta kiinteistöihin ja korjausvelkaan liittyvät asiat, sekä ylipäätään entistä tiukempi keskittyminen kunnan ydintoimintoihin. Tähän liittyy todennäköisesti myös kunnan omistuksessa olevan kiinteistökannan aktiivinen karsiminen.

Tuleva maakuntauudistus ja sen heijastukset kunnan talouteen sisältävät edelleenkin monelta osin avoimia kysymyksiä. Tämä vaikeuttaa suuresti lähivuosien taloudellisen tilanteen ennakointia.”

Pauliina Jaakkola (sd)

 

 

”Huolestuttavaa erityisesti kouluihin kohdistuvat toiminnan supistamiset”

”Talousarviolle ja taloussuunnitelmalle on hyvä lähtökohta, kun kunnalla ei ole vanhoja alijäämiä, jotka pitäisi kattaa.

Jotta tulot ja menot olisivat jatkossa tasapainossa, on tämän vuoden talousarviossa noudatettu edellisen valtuuston tasapainotusryhmän linjauksia.  Niissä on huolestuttavaa erityisesti kouluihin kohdistuvat toiminnan supistamiset, joita aiotaan toteuttaa vielä voimakkaammin vuonna 2019. Uuden tasapainotusryhmän on pyrittävä löytämään vaihtoehtoja koulusäästöille.

Suurimpia investointikohteita 2018 ovat liikuntakeskuksen valmiiksi saaminen ja Roholan alueen kunnallistekniikka. Molempien toivotaan lisäävän Pälkäneen elinvoimaa, ja molempien kohdalla joudutaan hieman jännittämään sitä, miten hyvin pysytään arvioitujen menojen rajoissa.

Nähtäväksi jää, miten yleinen myönteinen talouskehitys ja työttömyyden väheneminen vaikuttavat verotuloihin. Jos työttömyysprosentin aleneminen johtuu palkkatyötuntien lisääntymisestä eikä vain tilastojen siistiytymisestä esimerkiksi tilapäisten tukitoimien vuoksi, voivat Pälkäneen kunnan lähivuosien talousnäkymät olla arvioitua paremmatkin.”

Jyri Kankila (vihreät)

 

 

”Työpaikkoja olisi hyvä saada vielä lisää”

”Pelkään, että hyväksytty talousarvio ei tule riittämään. Roholan teiden ja muun kunnallistekniikan rakentamisessa kustannukset voivat ylittyä. On erittäin hyvä, jos kaikki tontit menevät kaupaksi, mutta toivottavasti alueen suhteen ei ole liian toiveikkaita näkemyksiä.

On hyvä selvittää etukäteen maaperäasiat niin Roholassa kuin uudella yritysalueellakin, ettei käy niin kuin erään rivitalon kanssa ja koidu mahdollisia odottamattomia lisäkustannuksia.

Lapsia tulisi kuntaan saada lisää. Kuntatalouden puolella se laihialaisten malli eli jatkuva leikkaaminen ei ole järkevää.

Hyvänä pidän liikuntahallin valmistumista. Maksaahan se, mutta kustannuksissa säästetään, jos ihmiset pysyvät aktiivisina. Halli on myös imagokysymys, ja se voi tuoda kuntaan uusia lapsiperheitä. Siinä ovat koulut lähellä ja hyvät tilat niin lapsille kuin vanhemmillekin liikkua.

Myös Vetelänkorven suunniteltu yritysalue on mielestäni hyvä, jos se vain saadaan toteutettua. Työpaikkoja olisi hyvä saada Pälkäneelle lisää.”

Vilho Nikkanen (vasemmistoliitto)

 

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajaa ei tavoitettu kommentoimaan talousarvion antia.

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>