Rasia elonmuistojen

Lukijan runo

Lumiukko ikkunan takaa

katsoi hetkisen.

Aamulla vain lumikasa

oli pikkuinen.

 

Siitä tekijän, katsojan

on muistot nyt vain,

kuin askeleet kulkijain

ovat polullaan.

 

Sama maa tämä allamme,

eläjät vaihtuu;

jäljet jälkeensä jättäen,

kunnes ne haihtuu.

 

Jälkiä kuinka runsaasti

olisikaan nyt,

jos ne näkyviin tulisi,

hetket eletyt.

 

Täällä elämme, kuljemme,

kohtaamme jälleen..

Rasiaa elonmuistojen

täytämme tälleen.

 

Käsi kädessä kuljemme

hetkisen vain.

Onnenhetkiä poimimme.

Niitä talteen sain,

 

Siinä kimmeltää väreinä

helmet kyynelten,

rakkaus sydämen aarteina

kanssa läheisten.

 

Mitä tää vaihtunut vuosi

nyt mukanaan tuo?

On lahjaa, armoaan kaikki,

mitä Herra suo.

 

Hänen tiedossaan päivämme

hetkien syvyys.

On tarjolla jokaiselle

Herramme hyvyys.

(Jer.29:11-13)

Irmeli Weck

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>