Hirvet ja Sappeen kävijät liikkuvat samaan aikaan

Pälkäneellä sattui viime vuonna yli kaksi kertaa enemmän hirvieläinkolareita kuin vuonna 2016. Vuoden aikana Pälkäneen teillä törmäsi auton kanssa 25 hirveä, metsäkaurista ja valkohäntäpeuraa. Myös vuosi 2018 on alkanut hirvikolareiden osalta vilkkaasti, ja heti ensimmäisten kymmenen päivän aikana sattui kaksi kolaria Lahdentiellä Laitikkalassa ja Luopioisten suunnalla.

Vaarallisimpia paikkoja on Lahdentien varsi etenkin Laitikkalan suunnalla, jossa kaali- ja viljapellot houkuttivat hirvieläimiä syksyllä ja alkutalvesta. Lisäksi paljon kolareita sattuu Pälkänevedentiellä Niitty-Seppälän peltoaukeilla sekä Silmontien risteyksen ja Sappeen välillä.

– Talvi hieman pelottaa, sillä Sappeeseen on myyty valtavasti kausikortteja, ja kulkijoita on paljon juuri iltahämärissä, kun hirvetkin ovat liikkeellä, Pälkäneen ja Luopioisten riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jari Salminen sanoo.

Eläinten kulkureitit voivat hieman muuttua, kun Sappeentien risteykseen saatiin valot. Salminen kaipaisi Sappeen ja Luopioisten teille myös hirvivaaramerkkejä.

– Niiden saaminen tuntuu kuitenkin olevan tosi nihkeässä.

Peurat ja kauriit lisääntyneet

Hirvieläinkolareiden lisääntyminen johtuu etenkin peura- ja kauriskantojen voimakkaasta kasvusta. Viime vuonna auton kanssa törmäsi seitsemän hirveä, yhdeksän valkohäntäpeuraa ja yhdeksän metsäkaurista.

– Takana on muutama leuto talvi, jolloin peuroille ja kauriille riittää runsaasti ruokaa. Hyvissä oloissa ne saavat kolmea vasaa, eivätkä ilvekset pääse verottamaan kantaa, Jari Salminen sanoo.

Pohjois-Hämeeseen saatiin nelisen tuhatta peuralupaa, mutta metsästäjillä on ollut vaikeuksia saada kaikkia luvat käytettyä.

– Syksyisin on päästy myöhään liikkeelle, kun lumen tulo on viivästynyt, Salminen sanoo.

Peura- ja kaurisjahti on yleensä kyttäysjahtia, jossa tarvittaisiin lunta ja valoa vielä enemmän kuin koirien kanssa tapahtuvassa hirvijahdissa.

Metsästyksen lisäksi hirvieläinvahinkoja pyritään välttämään ruokintapaikkojen avulla. Nekään eivät tahdo vaikuttaa peurojen ja kauriiden liikkeisiin.

– Eläimet eivät tule ruokintapaikoille, kun ruokaa riittää muuallakin. Tänä syksynä märkiin peltoihin jäi paljon vilja- ja vihannessatoa.

Merkitse kolaripaikka jäljestäjille

Peura- ja kauriskolaritilastossa saattaa olla pientä epätarkkuutta.

– Autoilija ilmoittaa valkohäntäpeurasta aina kun näkee valkoista takapuolta, Jari Salminen tietää.

Hirvieläinten lisäksi teillä liikkuu talvisin muun muassa villisikoja, joiden vakituinen reitti kulkee Luopioistentien yli Sappeen risteyksen tuntumasta.

Jari Salminen kuuluu paikallisten metsämiesten rinkiin, joka käy jäljittämässä ja tarvittaessa lopettamassa kolareissa loukkaantuneita turmaeläimiä. Hirvikolarit työllistävät riistaväkeä melkoisesti. Parhaassakin tapauksessa kolarikeikka vie pari tuntia yhdeltä mieheltä, pahimmillaan monta metsästäjää koirineen jäljittää tuntikausia eläintä, jota ei koskaan löydetä.

Poliisi ei enää lähde peura- ja kauriskolareihin, sillä pieni eläin ei yleensä aiheuta peltivaurioita kummempia vahinkoja autolle tai autoilijalle. Hirvikolareihinkin poliisi ehtii satunnaisesti. Siksi on luotu hälytysjärjestelmä, jonka kautta poliisi saa helposti yhteyden paikallisten metsästäjien päivystäjärinkiin. Se hälyttää maaston tuntevat metsästäjät kolaripaikan suunnalta etsimään loukkaantuneita eläimiä.

– Olisi tärkeää, että kolarista soitettaisiin heti hätäkeskuksen numeroon 112, eikä esimerkiksi tutuille metsämiehille. Muutenkin pitäisi välttää sitä, että paikalla juoksutetaan turhaa väkeä.

Salminen muistuttaa myös kolaripaikan merkinnästä.

– Vaikka hätäkeskuksen kautta tavoitettu poliisi antaisi luvan jatkaa matkaa ennen kuin jäljittäjät ehtivät paikalle, niin kolaripaikka pitäisi merkitä niin, ettei sitä tarvitsisi haeskella. Poliisilta tulee usein varsin ylimalkaiset ohjeet, ja jos ei löydy kolaripaikkaa, niin jäljille melkein mahdoton päästä, Jari Salminen sanoo.

Monesta kolarista eläin selviää sen verran vähillä vammoilla, että se pääsee jatkamaan matkaansa, eivätkä metsästäjät tavoita sitä. Joskus taas eläin on niin pahoin loukkaantunut, ettei sen lihoja voi antaa kuin korkeintaan koirille. Lihojen lisäksi metsästäjät eivät saa kolarieläinten jäljittämisestä muuta palkkiota.

– Usein se menee ulkoiluksi ja koiran harjoituttamiseksi, Jari Salminen sanoo.

Vuoden 2017 hirvieläinkolarit Pälkäneellä. Vaarallisimpia tieosuuksia ovat Lahdentie etenkin Laitikkalan ja Vuolijoen risteyksen välillä, Luopioistentie Silmontien risteyksestä Sappeentien risteykseen ja Sappeentie Sappeenvuoren risteykseen saakka. Sappeen kausikorttikampanjan ansiosta näillä tieosuuksilla kulkee tänä talvena erityisen paljon laskettelijoita juuri iltahämärissä, jolloin hirvieläimetkin ovat liikkeellä.