– Yhdysvaltain ehkä arvostetuin presidentti Abraham Lincoln sanoi aikanaan, ettei mikään asia ole ratkaistu lopullisesti, ellei sitä ole ratkaistu oikein. Neuvostoliitossa vallankumous kesti 80 vuotta, mutta lopulta pinnan alla kasvaneet ongelmat pullahtivat kuin korkki pintaan, koska perusratkaisu oli väärä. Samoin on myös EU:n kohdalla. Sen piti tuoda valtavasti investointeja, poistaa työttömyys ja katkaista velkaantuminen, mutta ne kaikki ovat vain lisääntyneet, Urho Kittilä sanoo.
Myös ongelmien ratkaisija pullahtaa korkin tavoin yhä uudelleen pintaan. Paavo Väyrynen on ehdolla presidentiksi jo neljättä kertaa.
Oman kansalaispuolueen perustanut keskustan kunniapuheenjohtaja istuu EU-parlamentissa sekä kristillisdemokraattien edustajana Helsingin kaupunginvaltuustossa. Presidentinvaaleihin Väyrynen ei lähtenyt puolueen, vaan valitsijayhdistyksen ehdokkaana.
– Väyrynen on ideologioiden yläpuolella. Hänelle asiat ja politiikka ovat tärkeämpiä kuin puolueen nimi. Siinä mielessä olemme hengenveljiä, että minäkin menetin poliittisen kotini siinä vaiheessa, kun keskusta lähti EU-jäsenyyden taakse.
Urho Kittilä katsoo Paavo Väyrysen tapaan, ettei keskusta ole ollut pienviljelijöiden puolue siitä alkaen, kun Esko Aho vei Suomea suurten etua ajavaan EU:hun. Pälkäneläinen oli keräämässä kannattajakortteja sekä Väyrysen uudelle puolueen että presidenttiehdokkuuden puolesta.
– Olen yrittänyt tukea ja auttaa sen mitä vanha ihminen pystyy, mutta ei minulla ole puolueessa käytännössä mitään roolia.
Vaihtoehto uusliberalismille
Kun Urho Kittilä yrittäjäuransa jälkeen saattoi osallistua avoimemmin politiikkaan, hän oli ennen kaikkea Keijo Korhosen kannattaja.
– Hän oli Kekkosen ajan ulkoministeri ja presidentin oikea käsi ulkopolitiikassa. Mutta olen minä Paavonkin valittuihin kuulunut jo pitkään.
Näissä presidentinvaaleissa Väyrynen tarjoaa konservatiivisen vaihtoehdon uusliberalistiselle menolle.
– Uusliberalismi-termiä ei juuri käytetä, mutta se on ideologia, joka vaikuttaa EU:n ja globalisaation taustalla.
Uusliberalismi ajaa ylikansallisten suuryritysten etua. Ne käärivät tähtitieteellisiä voittoja veroparatiisien kautta ja käyttävät valtaa kulisseissa. Urho Kittilä pitää Paavo Väyrystä ennen kaikkea tämän kehityksen vastustajana.
– Tällä hetkellä Väyrynen yrittää europarlamentaarikkona muuttaa EU:ta oikeaan suuntaan. Mutta pienellä maalla on vähän vaikutusvaltaa.
Kittilä ei toivo pelkästään Suomen EU-eroa, vaan koko yhteisön purkautumista.
– Kuten Väyrynen sanoo, niin mitä enemmän lykkää eroa, sen suuremmaksi vahinko tulee. Ei Neuvostoliittokaan tehnyt väärin, kun se lopetti kommunismin. Vääriä ratkaisuja oikaistaan päivittäin.
– Se oli hieno ajatus, että muodostuisi yksi Eurooppa, jossa kaikki ajattelisivat samalla tavoin. Mutta se on turha unelma, koska kaikilla meillä on vuosituhantiset perinteemme ja geenimme.
Nato tekisi Suomesta Venäjän vihollisen
EU-kantojen lisäksi Urho Kittilä arvostaa Paavo Väyrystä Paasikiven-Kekkosen linjan viimeisenä puolustajana.
– Väyrynen päätti lähteä ehdokkaaksi puolitoista vuotta sitten Niinistön Nato-kannan vuoksi. Natolle annettiin jo melkein enemmän oikeuksia kuin Hitlerin Saksalle sodan aikaan. Sopimuksia ei edes vaivauduttu suomentamaan, eikä asiaa tuotu eduskunnan päätettäväksi.
Sotilaallinen liittoutumattomuus on Kittilän mielestä Suomelle entistäkin tärkeämpää.
– Ei Suomi ryhdy sotimaan Ruotsin tai Baltian maiden kanssa, vaan ainoa uhka on idässä. Venäjän kanssa voivat riidellä lähinnä USA tai Kiina. Suomen kannattaa pysyä liittoumista erossa, koska Naton jäsenenä muuttuisimme Venäjän ystävästä viholliseksi.
Väyrynen haastaa keskustan linjan
Sauli Niinistön kannatusluvut ovat niin kovat, että Paavo Väyrysen lisäksi juuri kukaan muu ei usko voivansa haastaa häntä. Urho Kittilän mielestä vaaleissa äänestetään muustakin kuin presidentistä.
– Jokainen ääni on tärkeä.
Niinistön takana käydään kamppailuja, jotka vaikuttavat puolueiden linjaan ja seuraaviin eduskuntavaaleihin. Kittilä uskoo, että Väyrynen peittoaa Vanhasen, mikä pakottaa keskustan tarkistamaan linjaansa.
– Minun lisäkseni suuri joukko muitakin äänestäjiä on kokenut olevansa kodittomia. Väyrysen äänisaalis haastaa keskustan ja Suomen nykylinjan samaan tapaan kuin konservatiiviset ehdokkaat ovat eri puolilla maailmaa ja Eurooppaa oikaisseet uusliberalistista linjaa.
Kittilän mielestä myös Laura Huhtasaari on osoittautunut järkiehdokkaaksi.
– Äänestäisin varmaan häntä, jos Väyrynen ei olisi ehdolla.
Suomalaiset ovat perinteisesti innostuneet ahkerasti uurnille presidentin vaaleissa. Kittilä uskoo, että äänestysprosentti nousee 70 ja 80:n välille, vaikkei tämänkertaisen vaalin voittajasta olekaan epäselvyyttä.
– Ei ääni mene hukkaan, vaikkei veikkaisikaan voittajaa. Presidentin lisäksi äänestetään siitä, mihin suuntaan maan toivottaisiin kehittyvän. Toivoisin, että ihmiset osoittaisivat vaaleissa entistä rohkeammin sen, jos ’oma’ puolue on heidän mielestään epäonnistunut. Se on koko demokratian kannalta vaarallista, jos ihmiset passivoituvat, eivätkä käy äänestämässä.
80 vuotta täyteen vaalien alla
71-vuotias Paavo Väyrynen on Nils Torvaldsin jälkeen toiseksi vanhin presidenttiehdokas. Poikanen ei ole myöskään 69-vuotias Sauli Niinistö.
– Muun muassa Kiinassa osataan arvostaa vanhojen ihmisten kokemusta, vaalipäivää edeltävänä maanantaina 80 ikävuoden rajapyykin saavuttava Urho Kittilä sanoo.
Merkkipäivää vietetään perheen parissa.
– Nuorempana en uskonut eläväni vanhaksi. Siksi juhlin aikanaan jo nelikymppisiä.
Vuosikymmenten aikana kertyneitä kirjoituksiaan läpi käynyt Kittilä tiedostaa sen, ettei ole enää poikanen.
– Mutta vielä minä olen joka vuosi käynyt vesurin kanssa läpi puolentoista hehtaarin arboretumin. Sinne on istutettu tammea, siperianlehtikuusta ja douglaskuusta, jotka ovat ilmastonmuutoksen jälkeen sopivimpia tulokaspuita. Lisäksi visakoivua kasvaa neljän hehtaarin alalla.
Kommentointi on suljettu.