Keräys vajoavan talon asukkaille

Vajoava rivitalo on pilannut jo pitkään Pälkäneen mainetta. Kunta on keskittynyt todistelemaan, ettei sillä ole juridista vastuuta asiassa.

Ymmärtääkseni maaperä on tutkittu ennen rakentamista ja sen rakennettavuudesta käytiin aikanaan keskustelua valtuustossakin, sillä Vilho Nikkanen (vas) saneli päätökseen eriävän mielipiteen. Vika ei siis ole tontissa, vaan rakennustavassa.

Laajan julkisuuden innoittamana kuntalaiset huutavat kuntaa apuun. Se tarkoittaisi sitä, että talo päätyisi meidän kuntalaisten ja yrittäjien maksettavaksi. Silloin vaarana on, että kaikki muutkin rakennusvikaiset talot yritetään kaataa kunnan syliin, jos tontti on joskus vuosikymmeniä sitten ostettu kunnalta.

Pälkäneellä on hyviä esimerkkejä keräyksistä. Kun pahin tapahtuu, Varapäre rientää apuun. Rautajärvellä kyläyhdistys pisti pystyyn keräyksen, kun tulipalo jätti paikallisen lapsiperheen kodittomaksi.

Olisiko myös vajoavan rivitalon tapauksessa keräyksen paikka? Kunta voisi järjestää vuokra-asunnot niille asukkaille, jotka tarvitsisivat kattoa pään päälle ja antaa keräykseen pesämunaksi muutaman kymmenen tuhatta euroa. Vapaaehtoisten avulla voitaisiin kerätä sellainen potti, etteivät talon osakkaat jäisi taloudelliseen ahdinkoon.

Talo ei kai enää pelastettavissa, vaan se päätyy joka tapauksessa purettavaksi. Kallis purkutyö on jäämässä joka tapauksessa kunnan vastuulle.

Keräyksen avulla vältettäisiin se, ettei kunta ole kaikista myymistään tonteista ikuisessa vastuussa. Ja ihmiset pääsisivät suoraan auttamaan hätään joutuneita, eivätkä kunnan kautta.

Heti mukana

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentit (5)

  1. Paavo Mustonen

    ”Keräyksen avulla vältettäisiin se, ettei kunta ole kaikista myymistään tonteista ikuisessa vastuussa”
    Tuo on tuttua ajattelua Tuntemattoman talousaliupseerilta; pelko siitä, että joku muukin krapulainen tulisi hakemaan suolasilakoita…jos yhdelle annat, niin sitten kaikki… Tämä on hiukan eri juttu.
    Kun kantokasan päälle kaavoittaa, niin vastuu on ikuinen, ainakin moraalinen vastuu.

    Vastaa
    • nimetön

      Tuohon aikaanhan kaavoituksesta ja rakennusvalvonnasta viime kädessä vastasi lääninhallitus eikä kunta. Vastuu taisi siirtyä 90-luvun puoli välissä kunnalle. Tuohan näkyy kaavassa olevan yleinen alue eikä rivitaloille kaavoitettu, jos oikein maallikkona tuota kaavaa tulkitsen.

      Vastaa
  2. Masa

    Miksi talon purku olisi kallis kunnan tulee tietysti kipailutaa kuka saa purkuurakan ja ottaa se halvin –
    Todellisuudessa tuossakin talossa on varmasti vielä runsaasti käytö kelpoista tavaaraa joka voidaan uudeleen käytää ja siten sen purku ei tulisi maksaa mitään vaan myytävä tavara toisi vähintä kulujen verran ,
    TYöttömiä työllistämis kokeilun sinne vaan purkamaan taloa ja kun TE-keskus /KEla maksa työttömille ei, kuluja tule siitä joten kaikki myytävistä saatu raha jää sokkelin purkukuluhin’
    SEkin voidaan tietysti jossakin hyödyntää täyteenä joten sekin voi lähteä lähes ilmaiseksi kun vähän vaivaa nähdään.
    Kunnallahan on rakenusmestasreita jotka saa kk palkan ja voi nämä työt hoitaa siinä muiden ohella aikaa kyllä järjestyy kun hoita työt sopivasti.

    Vastaa
  3. nimetön

    Tuohon aikaanhan kaavoituksesta ja rakennusvalvonnasta viime kädessä vastasi lääninhallitus eikä kunta. Vastuu taisi siirtyä 90-luvun puoli välissä kunnalle. Tuohan näkyy kaavassa olevan yleinen alue eikä rivitaloille kaavoitettu, jos oikein maallikkona tuota kaavaa tulkitsen.

    Vastaa
    • Paavo Mustonen

      Yal- ll tontti jonka suunnittelija ei katsonut soveltuvan päiväkotitontiksi. Noin lukee kauppaa käsittelevässä valtuuston pöytäkirjassa. Yal-merkintää ei enää käytetä, tarkoittanee, yleistä, asuin, liike, tonttia. Kunta oli tonttien vaihdossa aloitteellinen, ja rakentajat eivät olleet alkuperäisiä pälkäneläisiä. Kunta tarvitsi tontin päiväkodille. Siksi se sitoutui puoltamaan poikkeuslupaa, ja myönsi rakennusluvan ilman ruksia 9.2, rakennustarkastajan ”paalutustarkastus”, Kunta meni niin pitkälle, että se sitoutui ostamaan n. 80m2 asunnon tuosta rivitalosta. Suoraan sanoen kunnanisät tiesivät mitä kuopassa oli, mutta muualta tulleet rakentajat eivät välttämättä tienneet, tuskin tiesivät.

      Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>