Pälkäneen vajoavat talot ja halkeilevat valtuustoryhmät

Aamulehti otsikoi keskiviikkona 17.1.2018: ”Vajoava talo hajotti valtuustoryhmät”. Otsikossa viitattiin saman päivän Sydän-Hämeen lehdessä julki tulleeseen yhteistyöryhmään, jonka nimeksi mainittiin Ryhmä 18, myös kaksi demarivaltuutettua on ilmoittautunut tähän ryhmään.

Ryhmän 18 ensimmäinen teesi: ”As oy Onkkaalanrivin asioiden kuntoon saattaminen”. Kyseinen vajoava rivitalo on ollut julkisuudessa jo niin paljon, etten kertaa sen tarinaa.

Kyseinen talo ja sen kohtalo ei voi olla demarien hajoamisen syy, koska emme ole asiasta edes keskustelleet ryhmässämme, emme tällä, emmekä edellisilläkään vaalikausilla. Mikäli  olemme sivunneet asiaa, niin olemme tyytyneet viranhaltijoiden ja kunnanhallituksen kannanottoihin.

On kohtuuttoman negatiivista Pälkäneen markkinointia, kun olemme toistuvasti vuodesta toiseen, nyt jo lähes päivittäin lehtien palstoilla kyseisen talon vuoksi. On tosiaankin aika saada päätös talon kohtalosta. Toivon viisautta Ryhmä 18 päätöksiin, sillähän on enemmistö valtuustossa.

Mikäli ratkaisu on tyytyä talon osakkaiden vaatimukseen lunastaa talo 350 000/00 euron hintaan ja purkaa se, koituisi siitä yli 30 vuotta sitten tehdystä taitamattomuudesta meille Pälkäneen veronmaksajille n. puolenmiljoonan euron lasku.

Ryhmä 18 toinen teesi: ”Roholan kaava-alueen tonteille tullaan tekemään kunnan kustantamana rakennustapa-arviointi”.

Joulun alla 2017 havahduttiin Roholan kaava-alueella suoritettujen  maaperätutkimusten vuoksi, että rakentaminen saattaisi tarvita talojen perustamiseen jopa paaluttamista. Tämän vuoksi allekirjoittaneen aloitteesta teimme yhdessä Jukka Lindforsin kanssa esityksen valtuuston puheenjohtajalle Mirva Kittilälle valtuuston kutsumisesta iltakouluun keskustelamaan ko. asiasta. Esityksemme mukaisesti Pälkäneen kunnanvaltuusto jatkoi kokoustaan iltakouluna 11.1.2018 Käydyn keskustelun lopputuloksena oli, että tonttikohtainen maaperätutkimus on syytä suorittaa.

Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan 15.1.2018 teettää Roholan kaava-alueen 1. vaiheessa rakennettaville tonteille maaperätutkimuksen ja että alueen  yksityiset tontinomistajat voisivat samassa yhteydessä omalla kustannuksellaan teettää omille tonteilleen ko. tutkimuksen. Kunnan tonttien osalta kustannukset katetaan jo nyt päätetyistä määrärahoista.

Demariryhmä keskusteli Roholan kaava-asiasta kokouksessaan 3.1.2018 ja totesi tarkemman maaperätutkimuksen välttämättömäksi. Ei tämäkään liene hajoamisen syy?

Hieno asia, että kuntaamme myös äänestyksen jälkeen valittu kunnanjohtaja kouluttautuu ja kehittää itseään. Toivottavasti puoleksi vuodeksi valittu sijainen ja  suuremmilla estradeilla toiminut visionääri ymmärtää Pälkäneen rajallisuuden.

Demariryhmä keskusteli kokouksessaan 3.1.2018 myös kunnanjohtajan sijaisuudesta ja oli asiasta erimielinen. Ryhmämme puheenjohtaja Pauliina Jaakkola totesi lehtikommentissaan 17.1.2018 ryhmämme kunnioittavan erilaisia mielipiteitä ja näissä tunnelmissa lähdimme kotiin 3.1.2018 palaverimme jälkeen. Äänestystulos valtuuston kokouksessa 11.1.2018 ei ollut yllätys eikä järkytys, mutta perustettu Ryhmä 18 oli yllätys.

Maailman talous ja sen myötä myös Suomen talous on lähtenyt nousuun. Lupsakoiden ja sovinnaisten hemmojen  Pälkäne olisi houkuttelevampi asuinpaikka, kuin kärtyukkojen ja -akkojen pitäjä.

 

Timo Ailio

Yksi kommentti

  1. Joshua Haili

    Kirjoituksesta jäi hieman epäselväksi se että, mitä sillä yleensäkin halutaan tuoda esille ?
    Joten yritin hieman kaivaa varsinaista sanomaa rivien välistä:

    Kyseinen talo ja sen kohtalo ei voi olla demarien hajoamisen syy, koska emme ole asiasta edes keskustelleet ryhmässämme, emme tällä, emmekä edellisilläkään vaalikausilla.
    On kohtuuttoman negatiivista Pälkäneen markkinointia, kun olemme toistuvasti vuodesta toiseen, nyt jo lähes päivittäin lehtien palstoilla kyseisen talon vuoksi.
    Koituisi siitä yli 30 vuotta sitten tehdystä taitamattomuudesta meille Pälkäneen veronmaksajille n. puolenmiljoonan euron lasku.
    Perustettu Ryhmä 18 oli yllätys.
    Lupsakoiden ja sovinnaisten hemmojen Pälkäne olisi houkuttelevampi asuinpaikka, kuin kärtyukkojen ja -akkojen pitäjä.

    Kirjoituksen perusteella en ihmettele nyt yhtään, että Pälkäne loistaa negatiivisuudellaan.
    Kannattaisko jossain vaiheessa lähteä tekemään asioiden eteen jotain, eikä vain valittaa ja paeta vastuita ?

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?