Pirkko Järvinen ja Virpi West ovat asemissa jo hyvän aikaa ennen muskarin alkua. Kaksikko istuskelee Attendo Satumetsän hoivakodin aulassa. Kun muskari alkaa, naisten hymy on herkässä. Musiikki vie selvästi mennessään, ja keho alkaa liikkua rytmin mukana kuin itsestään.
– Nuo pienet musikantit ovat niin valloittavia. Musiikkia on myös kiva kuunnella, West sanoo.
– Tuttuja laulujakin oli useita heti ensimmäisellä kerralla, ja niin on varmasti nytkin, Järvinen lisää ennen toisen kokoontumiskerran alkua.
Naiset seurailivat viime keskiviikkona Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pälkäneen yhdistyksen muskaria, johon osallistuvat omina ryhminään 0–1 -vuotiaat vauvat sekä 1–3 -vuotiaat lapset.
Hoivakodissa asuvat ikäihmiset ovat olleet musiikkituokioista innoissaan.
– Musiikki tekee kaikenikäisille hyvää. Moni vanhus muistaa hyvin laulun sanoja, vaikka muisti muuten olisi jo vähän heikentynyt. Tosi hienoa, että saimme tällaista toimintaa taloon, Attendo Satumetsän johtaja Tuire Ellilä kiittelee.
Muskareiden aloittaminen on poikinut Ellilän mielessä jo muitakin ideoita.
– Miksei hoivakotiimme voisi tuoda joskus vaikkapa jonkin paikallisen kuoron harjoitukset tai muuta vastaavaa, Ellilä ideoi.
Ohjelmaa lapsille ja vanhuksille
1–3 -vuotiaat lapset ehtivät Minna Liljedahlin vetämän muskarin aikana viime keskiviikkona paitsi laulaa myös soittaa kapuloita, liikkua piirissä, ihmetellä musiikkipiirtämistä, leikkiä leikkivarjolla, katsella ja kuunnella soittorasiaa ja rentoutua pikkuautojen avulla.
Rati, riti ralla- ja Hämä-hämähäkki -laulujen sanat taittuvat myös vanhusten suussa. Miehetkin innostuivat laulamaan hämähäkkilaulua sydämensä kyllyydestä. Myös Tuu tuu tupakkarulla -laulu herätti vanhuksissa ilmiselvästi lapsuuden muistoja henkiin.
Satumetsän asukkaat pääsevät niin ikään soittamaan kapuloita ja kokeilemaan, miltä tuntuu kun pikkuautolla rullaillaan kättä tai selkää pitkin. Muskarin alussa pehmolammas toivottaa jokaisen lapsen vuorollaan tervetulleeksi. Tunnin lopussa lauletaan tuttu loppulaulu.
– Muskari on meillä tosi odotettu juttu, oikea viikon kohokohta, kohta 2-vuotiaan Niklaksen äiti Elina Piiparinen sanoo.
Myös 3-vuotias Kyösti Kortetjärvi viihtyy muskarissa. Tutuksi tulleita lauluja on mukava laulaa myös kotona.
– Kiva, kun täällä on paikalla myös vanhuksia. Heille on varmasti mukava päästä näkemään lapsia, Kyöstin äiti Katri Sandberg miettii.
Muskarit osa opinnäytetyötä
Minna Liljedahl opiskelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa yhteisömuusikon erikoistumiskoulutuksessa, ja ikäpolvet yhdistävä muskaritoiminta on hänen opinnäytetyönsä. Koulutusohjelma on Suomessa uusi: ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa viime syyskuussa Jyväskylän, Turun ja Kokkolan ammattikorkeakouluissa. Tämän vuoden alussa koulutusohjelma laajeni Tampereelle.
– Yhteisömuusikko tekee töitä kaikenikäisten kanssa. Minä olen tähän asti laulattanut pääsääntöisesti vain lapsia, joten vanhusten kanssa toimiminen oli minulla alusta asti tavoitteena tämän koulutusvuoden aikana. Minulle oli jotenkin luonteva juttu mennä lasten kanssa hoivakotiin. En ole kuullut, että tällaista säännöllistä yhteistä muskaritoimintaa olisi ollut aiemmin missään, joten se sopii hyvin myös opinnäytetyön aiheeksi, Liljedahl miettii.
Vanhukset osallistuvat voimiensa mukaan
Yhteisömuusikolle on tärkeää pohtia, miten ryhmän saa osallistumaan toimintaan jollain tavoin. Yhteisessä muskaritoiminnassa kaikki vanhukset kuuntelevat ja katselevat, mikä sekin on osallistumista. Osa vanhuksista pystyy laulamaan mukana ja osa myös soittamaan.
– Yritän miettiä myös, miten tuntoaistin voisi ottaa mukaan musiikin kokemiseen. Ensimmäisellä kerralla tanssitin vanhuksia ja toisella kerralla oli tällaista ”pikkuautohierontaa”, jota lastenkin kanssa teemme. Laulujen valinnassakin yritän ottaa huomioon sekä vanhukset että lapset, Liljedahl kertoo.
Pirkko Järvinen ja Virpi West lisäävät, että toiminta on tuntunut todella mukavalta.
– Toivottavasti pääsemme osallistumaan kevään kaikille kokoontumiskerroille, Järvinen ja West toteavat.
