Euroopan pääopettaja esitteli kenjutsutaitoja

Kenjutsuleiri kokosi Kangasalle parikymmentä lajin harrastajaa sekä siihen tutustunutta karatekaa.

Pikkolan liikuntahalliin kokoontui joulun alla parikymmentä kenjutsun harrastajaa, kun kangasalalainen karateseura Kodai Dojo toi portugalilaisen sensei Jorge Rosan vetämään Mugen Kai Bujutsu -leiriä.

Kenjutsu on japanilainen miekkataistelulaji, ja Mugen Kai sen vanhimpia tyylisuuntia.

– Kyse ei ole Kill Bill -elokuvameiningistä. Lajin harrastajien kuvakulmasta samuraileffat ovat melkoista humpuukia. Mugen Kai ei ole huiskimista, vaan vuolaampaa. Me pyrimme tekemään liikkeistä jatkuvia, Antti Syrjä kuvaa.

Pälkäneläismies on harrastanut karatea Kangasalla reilut parikymmentä vuotta. Kodai Dojon salilla treenataan wadoryu -tyylisuunnan karatea, jossa liikkeet ovat pyöreitä ja virtaavia.

– Emme mene voimalla voimaa vastaan, Antti Syrjä sanoo.

Kolmen danin mustavyöhön edennyt karateka innostui kenjutsusta omaa salia Ruutanassa pitävän Markus Salomaan vanavedessä. Miekkojen avulla pääsee karateharrastuksessa syvemmälle, sillä asetekniikat voidaan yhdistää karaten aseettomiin tekniikoihin.

 

Vahvistusta omaan tekemiseen

Kangasalan Mugen Kai -leirillä asetekniikoihin tutustui kenjutsun harrastajia ympäri Suomea. Kangasalalais- ja pälkäneläisharrastajien lisäksi mukana oli väkeä Oulua myöten. Myös ikähaitari oli laaja: nuorimmat olivat koululaisia ja vanhimmat keski-ikäisiä. Lajiin tutustui myös muutamia karatekoja, jotka eivät ole ennen koskeneetkaan miekkaan.

Opettajana toiminut Jorge Rosa vastaa Euroopan organisaation pääopetuksesta. Hän on hakenut jo parinkymmenen vuoden ajan säännöllisesti oppia lajin pääsalilta Japanista.

– Leiri tarjosi alusta loppuun kovaa antia ja antoi vahvistusta omaan tekemiseen. Olemme oikealla tiellä, Pälkäneen jaostoa vetävä Antti Syrjä sanoo.

Itämaisiin taistelulajeihin kuuluu se, että pidemmälle edenneet harrastajat opettavat taitoa eteenpäin. Historian juurilla tämä takasi sen, että mestareiden opit siirtyivät seuraajille.

Menetelmä on edelleen tehokas, sillä paras tapa oppia on se, kun opettaa muita. Silloin joutuu miettimään syvällisemmin, mitä, miten ja miksi tekniikat tehdään.

– Lajiin kuuluu, se että treenaamme paitsi itsellemme, myös jakaaksemme kukin omien taitojen mukaan tietoa muille, Antti Syrjä sanoo.

 

Hyökkäilyä ja väistelyä

Antti Syrjä ja leirin ja 10-vuotias Visa Koivunen harjoittelevat liikesarjoja.

Kenjutsutreeneissä harjoitellaan erilaisia hyökkäys- ja puolustustekniikoita usein parin kanssa.

Harjoitusvälineenä on bokkeni eli puumiekka tai pidempää bambumiekkaa, joka ei satu, vaikka se osuisi kaveriin.

Aikuisten treeneissä välkkyvät välillä myös oikeat miekat, sillä leikkuuharjoituksissa katkotaan muun muassa kaislamatto- tai sanomalehtirullia sekä pahvitölkkejä.

Karatea treenatessa toivotaan, ettei taitoja koskaan tarvitsisi käyttää. Kenjutsussa tämä on vielä selvempää.

Kamppailulajien treenaaminen ja itsepuolustustaidot kohottavat kuntoa ja itseluottamusta. Taustalla on kuitenkin vielä syvällisempi filosofia.

”Harjoitellessasi Wado-ryu Karatea taistelutaitona, se ei ole vain tyylisuunnan seuraamista vaan asetat itsellesi tavan elää, joka sisältää kovaa harjoittelua, kunnioitusta toisia kohtaan, sekä vaatimattoman ja rehellisen luonteen kehittämistä. Tämän avulla voit löytää terveen ja tarpeellisen olemassa olon sille ajalle, jonka vietämme maan päällä”, Wado-ryu karaten perustaja Hironori Ohtsuka kirjoittaa taistelutaidon harjoittelun tarkoituksesta.

Itämaiseen filosofiaan ja kamppailulajien monipuolisiin treeneihin kuuluu sekä pään että ruumiin harjoittaminen.

– Mielen ja ruumiin syvempi tutkiminen tarjoaa sisäistä rauhaa ja parempaa elämänlaatua, Antti Syrjä sanoo.

 

Suomi–Kenjutsu -sanakirja

Karate = tyhjä käsi

Kenjutsu = perinteinen japanilainen miekankäyttötaito

Sensei = kunnioitusta osoittava opettajan nimitys

Mugen kai = loputon harjoittelu

Ryu = virta

Wadoryu = rauhan tie

Bujutsu = taistelutaito

Dan = itämaisten taistelulajien vyöarvo (1–10 asteen musta vyö)

 

 

Karate ja kenjutsu -harjoitukset

Karateharjoitukset 7–12-vuotiaat junnut ma, ti ja to klo 17.30–18.30, yli 13-vuotiaat ma, ti ja to klo 18.30–20

Kenjutsuharjoitukset ke ja pe klo 18–19.30 (alle 12-vuotiaat harjoittelevat tunnin)

Kodai Dojo -sali Lintulahdenraitti 51, Kangasala

Tutustujat ilmoittautuvat etukäteen osoitteeseen kodaidojo@saunalahti.fi

Pälkäneen kenjutsuryhmä treenaa kahdesti viikossa Antti Syrjän johdolla. Lisätietoja: Antti Syrjä 040 7007860, anttisyrja@hotmail.com