Aamulehdessä (AL 29.1.2018) oli Marja Heinosen hyvin tärkeä kirjoitus suomalaisten älykkyysosamäärän laskusta viime vuosina. Tämä on hyvin huolestuttava ilmiö, vaikka onhan sen huomannut monista asioista ilman tutkimuksiakin.
Mutta mitä asialle voisi tehdä? Marja Heinonen esittää yhdeksi keinoksi lukemisen lisäämistä: “Anna nuorelle kirja ja ota itse se käteesi”. Muistan omasta lapsuudestani lukeneeni kirjojen ohella myös sanomalehtiä enkä vain sarjakuvia vaan myös maailmantapahtumia. Se olikin varmaan luonnollista sotavuosina, mutta vaihde jäi päälle. Minulla oli jo 12 vuotiaana oma pieni kirjasto, jossa poikien seikkailukirjoista ohella oli Pikku jättiläinen ja Urheilin pikku jättiläinen.
Kodeilla on tässä erittäin suuri merkitys, jota opettajat voivat tukea. Opettajat voisivat kysyä lapsilta, mitä lehtiä kotiin tule, ja antaa sitten kullekin kotiin tulevaan lehteen liittyvän tehtävän. Lukea jokin juttu ja kirjoittaa siitä kouluaine eli essee, kuten nykyisin sanotaan. Esimerkiksi.
Yhteiskunnan pitäisi jotenkin voida vaikuttaa siihen, että jokaiseen kotiin tulisi vähintään yksi sanomalehti. Päivälehti tai edes paikallissanomat. Olen nimittäin ihmeekseni kuullut, ettei kaikkiin koteihin enää tilata lehtiä. Tämä on hyvin kummallista, sillä lehden tilaus sisältyy toimeentulotukeen, joten kyllä työttömien tai vähävaraistenkin perheisiin voi lehden tilata.
Onkin varmaan aika tyhmentävää olla pelkän sosiaalisen median varassa. Nuorien on syytä lukea paljon, jotta älykkyysosamäärä ei laskisi, ja vanhuksilla lukeminen ylläpitää virkeätä aivotoimintaa.
Paul Tiililä
Aktiivinen vanhus
Kommentointi on suljettu.