Vähäluminen toive

”Tänä keväänä rannoilla kannattaisi ehkä toivoa paisteen sijaan tasaista sadetta. Vain se saisi järvien pinnat nousemaan niin, etteivät laiturit makaisi loppukesästä pohjassa.” Sitä saatiin, mitä Sydän-Hämeen Lehden pääkirjoituksessa viime vuoden maaliskuussa tilattiin. Rannoilla ei kummasteltu yhä kauemmas katoavaa rantaviivaa, vaan kärvisteltiin sateessa.

Edellinen syksy oli ollut kuiva, talvi vähäluminen ja kevätkin vähäsateinen. Siksi järvien pinnat laskivat kesäksi ennätyksellisen matalalle. Niistä puuttunut vesi saatiin korkojen kera kesästä alkaneen ja jokseenkin koko loppuvuoden jatkuneen kostean kauden aikana. Ennätysalhaisista pinnanlukemista päädyttiin toisen ääripään ennätyksiin.

Sydän-Hämeen suuret vedet ovat säännöstelemättömiä. Seudun muita isoja vesiä herkemmin pinnat nousevat ja laskevat Luopioisissa Kukkialla. Järvi tyhjenee ja täyttyy nopeammin kuin Mallasvesi, Pälkänevesi ja Längelmävesi.

Kukkiavirta perattiin aikanaan puiden uittoa varten. Kun Vihavuoden saha lopetti, virta yritettiin palauttaa ennalleen. Kunnostus tehtiin virheellisesti, ja liian syvä uoma imee liikaa vettä matalan veden aikaan. Virran pitäisi olla matalampi ja kivikkoisempi, jotta se pidättäisi vesiä. Silloin myös lohikalat viihtyisivät virrassa paremmin.

Toisaalta Vihavuoden koski on sen verran kapea purku-uoma, että korkean veden aikaan siitä mahtuu laskemaan melko vähän vettä. Siksi Kukkian pinta nousee nopeasti viime syksyn kaltaisella sadekaudella.

 

Yli 70 senttimetrillä elokuun alusta noussut pinta on yllättänyt monet mökkiläiset. Kaikki eivät sitä vielä tiedä. Mutta keväällä rannoilla haeskellaan laitureita, veneitä ja muuta omaisuutta, joka on syksyllä nostettu hyvän matkan päähän rantaviivasta. Kukaan ei vain ole voinut kuvitella, että rantaviiva voisi nousta talvella samoihin korkeuksiin kuin pahimpien kevättulvien aikaan.

Kukkian pinta on noussut ajankohdan aiempia havaintoja korkeammalle alkuvuoden aikana. Vuodenvaihteessa nousu ehti jo kääntyä normaalisti laskuun, mutta tammikuun vesisateet käänsivät käyrän.

Ennusteen mukaan Kukkian pinta pysyy ainakin toukokuulle saakka ennätyskorkealla. Se ja seudun muut isot järvet ovat olleet joulukuusta alkaen vedenkorkeuden neliportaisen hälytysjärjestelmän ensimmäisellä, keltaisella tasolla. Ennusteen mukaan keväällä saatetaan nousta pykälää korkeammalle oranssille kakkostasolle. Se tarkoittaa, että paikoin aiheutuu ongelmia. Ensimmäisellä tasolla ongelmat ovat mahdollisia, toisella tasolla todennäköisiä. Siksi ei kannata toivoa kovin runsaslumista lopputalvea.

 

Vaikka loppuviikon lumisateiden jälkeen maisemat ovat vihdoin talven näköistä ja ladut hiihtokunnossa, lumikerroksessa ei ole vielä kovin suurta vesimäärää. Paljon enemmän vettä makaa pitkin metsiä ja soita syksyn ja talven sateiden jäljiltä.

Sateiden poikkeuksellinen määrä näkyi lumen tuloon saakka pelloilla seisovissa jättilätäköissä. Ne enteilevät tulevaksi kesäksi pintojen nousun lisäksi muitakin murheita.

Sulaa maata huuhtoneiden sateiden mukana järviin päätyi valtavat määrät ravinteita. Vesien pinnat olivat niin korkealla, että tavaraa lähti liikkeelle monesta sellaisesta pellosta ja kosteikosta, jotka eivät normaalivuosina rehevöitä vesiä.

Järvet eivät ole vieläkään asettuneet talvilevolle, vaan virtaukset pitävät ravinteikasta liejua liikkeessä. Tämän näkee talvikalastaja verkoissaan, jos ei ole laskenut niitä selkien suurimpiin syvänteisiin.

Ravinteet ruokkivat leväkasvustoja, kun saataville tulee myös valoa ja lämpöä. Pinnankorkeuspulmien sijaan tulevaksi kesäksi voi povata vedenlaatuongelmia.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Yksi kommentti

  1. Nimetön

    On se Mallas- ja Pälkänevesikin noussut sen 70 cm ja ylikin. 70 cm noissa kahdessa järvessä on jo aikamoinen sademäärä..

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>