Yhdistysjulkaisu: Lehti paisui kyläkirjan mittoihin

Pitkäjärven historia ja kunnostustoimet yksiin kansiin

Kunnostusyhdistys on poistanut Pitkäjärveltä haitallista vesikasvustoa sekä koneellisesti että manuaalisesti. Tässä manuaalista haravaa käyttää puheenjohtaja Veikko Hoppula.
Kuva kunnostusyhdistyksen arkistosta.

Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys perustettiin kuutisen vuotta sitten. Poikkeuksellisen toimelias porukka ei jäänyt vain lumpeen lehdellä soittelemaan, vaan julkaisi jo viime vuoden lopulla ensimmäisen historiikkinsa. Lähes satasivuinen, A4-kokoon painettu komea kuvateos kantaa myös komeaa nimeä: Pitkäjärveläiset.

Kangasalalaisen kirjailijan Jalmari Finnen näytelmästä ja siitä filmatusta elokuvasta nimensä ottanut julkaisu on antoisaa luettavaa muillekin kuin Pitkäjärven rantojen asukkaille. Siihen on kerätty ja kirjoitettu melkoinen määrä Pitkäjärven ja laajemmankin lähiseudun historiaa aina 1000-luvulta lähtien.

Sisältöä ryydittävät kiehtovat kertomukset erilaisten ihmisten ja perheiden tulosta ja elosta Pitkäjärvellä. Yksi on syntynyt järven rannalla, toisen perhe on saapunut evakkoreellä ja kolmas on löytänyt sattuman kaupalla myynti-ilmoituksen tulevasta mökkitontistaan.

Oman palstatilansa saavat luonnollisesti myös artikkelit itse kunnostusyhdistyksen synnystä, tavoitteista ja toiminnasta. Oman mökkijärven kunnostuksesta haaveileva saa teoksesta tuhdin tieto- ja vinkkipaketin käyttöönsä.

Koneellista järviharavaa testaamassa yhdistysaktiivit Antti Mäkinen (edessä) ja Reijo Hoppula.
Kuva kunnostusyhdistyksen arkistosta.

Kun kerran tehtiin, tehtiin kunnolla

Sisältönsä laadun ja määrän puolesta Pitkäjärveläiset vertautuu kyläkirjoihin, eikä jää vertailussa ollenkaan heikoille.

Aineiston keruu ja kirjoitus on ollut melkoinen talkooponnistus noin 80-jäseniselle yhdistykselle. Suurinta vastuuta urakasta on kantanut yhdistyksen puheenjohtajana viime vuodet toiminut Veikko Hoppula.

Talvista Pitkäjärveä, jossa raja railona aukeaa. Tai paremminkin aukesi, sillä entinen Luopioisten ja Pälkäneen kunnanraja kulki järven halki. Kuva kunnostusyhdistyksen arkistosta.

–Olen miettinyt etukäteen yhdistyksen seuraavia kehitysaskeleita, ja tämä oli niistä yksi. Historiikkeja ennenkin tehneenä tiedän, että alkuvuosien asioita on vaikea selvittää pitkien aikojen takaa. Nyt oli hyvä aika kirjoittaa ensimmäiset sivut yhdistyksen historiasta. Samalla saatiin talteen aineistoa alueen muusta historiasta, selvittää Hoppula syitä siihen, miksi esikouluikäinen yhdistys julkaisi jo historiikin.

Hoppula kertoo, että tavoitteena oli saada aikaiseksi monipuolinen paketti siitä, miten yhdistys sai alkunsa, mitä se on tehnyt ja saanut teoillaan aikaan.

–En uskalla laskea talkootunteja itseni tai muiden osalta, mutta työ oli kovin antoisaa ja lopputulokseen olen tyytyväinen. Ajatus oli, että tehdään hyvää tai ei tehdä ollenkaan, Hoppula summaa.

Jutuista nousevat ensi selaamisella esiin kaksi pitkää koostetta seudun historiasta. Niiden olettaisi olevan ammattimaisen historioitsijan tekemiä. Kuka lienee kirjoittajaksi merkitty Jarmo Hoppula?

–Hän on Pentti-veljeni poika, joka ei ole historian ammattilainen, vaan asialleen omistautunut harrastaja, Veikko Hoppula paljastaa.

Oman tervehdyksensä Pitkäjärveläisiin on kirjoittanut opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, joka lähti mukaan mielellään yhden puhelinsoiton perusteella. Toinen julkaisulle panoksensa antanut julkisuuden henkilö on Pentti Linkola, joka on tehnyt Pitkäjärvestä lintuhavaintoja vuodesta 1949 lähtien.

–Olisi hienoa, jos löytyisi joku pätevä henkilö jatkamaan Linkolan työtä, Hoppula toivoo.

Hoppula suosittelee julkaisua etenkin perinne- ja historiatiedosta tai järven kunnostamisesta kiinnostuneille.

 

Pitkäjärveläiset-yhdistysjulkaisua on saatavissa Onkkaalan Kukkahuoneelta, Anssin Kaupasta Aitoosta, Juhani Hartmanilta Vuolijoelta (040-512 1379) ja postitse Veikko Hoppulalta (viestit@palkaneenpitkajarvi.fi tai 040-411 6483)

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>