Huippuvuorilla ilmastonmuutoksen näkee selvästi

Raine Kallio Grumanbyenin solassa Huippuvuorilla.

Huippuvuorilla ilmastonmuutoksen näkee selvästi. Alueella elää 3000 jääkarhua, jotka ilmaston lämpeneminen on ajanut ahtaalle. Merijää sulaa vuosi vuodelta yhä pidemmäksi ajaksi, jolloin jääkarhu ei saa pääasiallista ravintoaan hyljettä. Tuolloin se voi toki pyydystää hanhenpoikasia ja peuranraatoja, mutta ne eivät täytä sitä samalla tavalla kuin hylje. Nälkiintyneet jääkarhut voivat mennä heikkoon kuntoon.

– Ilmastonmuutos näkyy Huippuvuorilla myös toisella tapaa: ennen pieniksi jääneet kasvit ovat nykyään entistä pidempiä, tamperelainen eräopas Raine Kallio lisää.

Jääkarhu on 1970-luvulta asti ollut alueella rauhoitettu eläin, eikä se pelkää ihmistä. Vaikka karhua ei varta vasten saa ampua, aseistautunut pitää olla – ase, mieluiten suurriistakivääri, tulee olla aina mukana.

– 1990-luvun alkupuolella eräs nainen kuoli jääkarhun hampaisiin aivan kaupungin lähettyvillä. Tapauksen jälkeen säädettiin laki, jonka mukaan on laitonta liikkua saarilla ilman asetta. Retkiä alueella suunnitellessa kannattaakin mieluummin liioitella kuin vähätellä ongelmia, Kallio sanoo.

Jääkarhun saa ampua itsepuolustukseksi, mutta tapaus tutkitaan yhtä tarkasti kuin henkirikos. Sääntöjen mukaan ensin on ammuttava pelottelupanos. Kauempaa kuin 30 metrin etäisyydeltä ei saa karhua kaataa. Jos jääkarhun joutuu ampumaan, pitää soittaa saarten hallintoviranomaiselle, joka tulee tutkimaan tapausta.

– Koira on hyvä varoittaja, koska se aistii jääkarhun jo kaukaa. Leiriytyessä kannattaa ympäröidä teltat langoilla, joita ylittäessä varoituspanos räjähtää. Olen nähnyt jääkarhun hyvin läheltäkin, mutta varsinaisia vaaratilanteita minulla ei niiden kanssa ole ollut, Kallio huomauttaa.

Raine Kallio luennoi Pälkäneen pääkirjasto Arkissa perjantaina.  Kiitokseksi mies sai pälkäneläistä limppua Arktisen illan järjestäneeltä Pälkäneen Vihreiltä.

Eräoppaana kotimaassa ja Huippuvuorilla

Raine Kallio toimii eräoppaana ja järjestää retkipalveluja sekä kotimaassa että Huippuvuorilla. Viime vuonna hän vietti Huippuvuorilla kaksi kuukautta, tänä vuonna todennäköisesti vielä pidempään. Miehellä on nimittäin työn alla Huippuvuorilla kuvattavan ilmastonmuutos-videodokumentin tekeminen koulujen ja kirjastojen käyttöön.

– Olen yleensä työskennellyt Suomessa juhannukseen asti ja lähtenyt sen jälkeen töihin Huippuvuorille. Tänä vuonna saatan oleskella Huippuvuorilla kuusikin kuukautta, sillä dokumentin kuvaaminen vie paljon aikaa, Kallio ennakoi.

Kolmesta pääsaaresta muodostuva Huippuvuoret on Norjalle kuuluva saaristo Pohjoisella jäämerellä. Huippuvuorilla on myös paikallista asutusta kouluineen ja päiväkoteineen. Asukkaiden keski-ikä on vain 30 vuotta.

Kallion järjestämät vaellukset Huippuvuorilla kestävät usein neljä päivää. Normaali päivämatka on 15–25 kilometriä. Maasto alueella on haastavaa ja vaikeakulkuista.

Pälkäneläinen luonto lähellä sydäntä

Raine Kalliolle Pälkänekin on tuttu paikka, sillä hän on käynyt vuoden verran Pälkäneen lukiota 1990-luvulla. Isovanhempiensa Pälkäneellä sijainneella mökillä hän vietti aiemmin paljon aikaa.

– Yhä edelleen käyn kalastamassa ja pilkkimässä paikkakunnalla paljon. Pälkäneläinen luonto on ollut ja on edelleen vahvasti rakentamassa ja lujittamassa omaa luontosuhdettani, Kallio sanoo.

Rakkaus luontoon syntyi jo pikkupoikana. Kun muut leikkivät pikkuautoilla, Kallio viihtyi parhaiten eläinten ja luonnon parissa. Pohjoiset alueet ja niiden karu luonto alkoivat vetää miestä puoleensa aikuisuuden kynnyksellä. Kallio onkin jo nuoresta pitäen liikkunut ja vaeltanut luonnossa itsekseen. Hän toivoo, että ihmiset liikkuisivat entistä enemmän luonnossa.

– Tällöin tietoisuus ympäristöstäkin herää. Jokainen voi haastaa omaa elämäänsä ja miettiä, millaisia valintoja kannattaa tehdä, Kallio sanoo.

Huippuvuorilla oleskellessaan Kallio on nähnyt, kuinka esimerkiksi mikromuovit ja roskat kulkeutuvat muun muassa Thaimaasta merivirtojen mukana pohjoisille alueille. Huippuvuorilla on myös vanha, venäläinen kaivosalue, jossa on valtavasti lasinsiruja ja muuta roskaa kaivostoiminnan jäljiltä. Kallio ei kuitenkaan halua syyllistää ihmisiä, sillä kuuluuhan ihminenkin luontoon.

– Sen sijaan peräänkuulutan tolkkua ja säästäväisyyttä. Esimerkiksi KonMari on mielestäni ihan älytön idea, koska sen mukaisesti pitää heittää pois kaikki, mitä ei enää tarvitse ja käytä, Kallio kuittaa.