Stand up kasvattaa suosiotaan. Lavalla itseään likoon pistävät sanataiteilijat vetävät katsomoihin jo pari sataa tuhatta katsojaa vuodessa. Nelosella pyörivä ohjelma on tehnyt tutuksi komedian muotoa ja sen suomalaistaitajia.
– Telkkarilla on edelleen voimaa. Sen ansiosta ihmiset ovat löytäneet stand upin. Ohjelmat ovat poikineet paljon hyvää palautetta, Jack Björklund sanoo
Hän saapuu Sappeen Huippuun maaliskuun lopussa yhdessä Arimo Mustosen kanssa. Kaksikon show ensimmäinen iso stand up -ilta Sappeessa.
– Huippuun on helppo tulla, sillä talossa on äänentoisto ja kaikki muu esitystekniikka valmiina. Meille riittää, kun nostamme mikrofonin lavalle. Shown jälkeen jatkavalla dj:llä on enemmän roudattavaa, Arimo Mustonen sanoo.
Stand up -klubeja pitkin maata tuottava Mustonen uskoo, että komiikka toimii Huipun kaltaisella areenalla.
– Meillä on ollut muun muassa Himoksella upeita iltoja.
Pitkän linjan koomikot
Stand upin suosion kasvu on tuonut lavoille uusia kasvoja. Sappeessa esiintyvä kaksikko kuuluu pitkän linjan taitajiin. Jack Björklund tarttui mikrofoniin vuosituhannen taitteessa ja Arimo Mustonen vuonna 2005.
– Se oli hienoa aikaa, sillä maahan syntyi yhtäkkiä kymmenkunta klubia, jotka pyysivät säännöllisesti esiintymään. Ja kun huomattiin, että komiikka täyttää ravintoloita, klubeja syntyi lisää, Arimo Mustonen muistelee.
Alkuun harrastajapohjalta stand upia tehnyt mies sai heti paljon keikkoja.
– Mutta enhän minä vielä silloin tiennyt, että tästä voisi tulla ura.
Mustonen myöntää, että hänelle oli iso kynnys ryhtyä kutsumaan itseään stand up koomikoksi. Se vaati toista tuhatta keikkaa.
– Silja Linen laivoille oli tilattu iso show, josta tehtiin juttua Siljan omaan lehteen. Silloin ehdotettiin varovaisesti, josko ’tamperelainen harrastajakoomikko’ -esittelyteksitä voisi muuttaa.
– On paljon helpompi sanoa, koska tulee ammattilaiseksi. Se tapahtuu silloin, kun alkaa elää stand upilla.
Mainosmyyjänä ja luottamusmiehenä työskennelleen Mustosen loikkaa ammattilaiseksi helpotti yrityksen kaatuminen alta.
– Luottamusmiehenä olisin voinut jäädä vielä pariksi vuodeksi, mutta kaikille sopi hyvin, että keskityn koomikon hommiin, joita tein siinä vaiheessa jo reilun parin sadan keikan vuositahdilla.
Virtaavan veden teoria
Ahkera keikkailu on Arimo Mustosen mielestä ainoa keino tulla suosituksi koomikoksi, muusikoksi tai muuksi esiintyjäksi.
– Uskon virtaavan veden teoriaan. Vesi virtaa eteenpäin ja kiertää kivet ja muut esteet. Samaan tapaan hyvä esiintyjä alkaa saada faneja. Ja kun koomikko tai bändi kerää yleisöä, sitä aletaan buukata keikoille. Tärkeintä on pitää homma tietyllä tasolla ja virrata tarpeeksi kauan.
Stand up -koomikot edustavat erilaisia genrejä samaan tapaan kuin bänditkin. Arimo Mustonen pitää itseään Ristona (Ylihärsilä, Risto-bändin keulakuva ja sooloartisti) tai dj:nä, joka pomppii genrestä toiseen tilaisuuden mukaan.
– Jossain stand up -klubilla voi vetää todella rujoja keikkoja, jotka eivät sovi kellekään. Mutta seurakunnan tilaisuuksissa karsitaan arat aiheet ja kiroilu pois.
Klubit ovat koomikkojen korkeakoulu, mutta korkeinta astetta edustavat yksityistilaisuudet.
– Mitä intiimimpi juhla, sitä enemmän pitää olla kilometrejä takana. Esimerkiksi hääjuhliin en lähtisi ihan aloittelijana, sillä ne järjestetään vain kerran elämässä – tai kahdesti, kolmesti tai neljästi.
Silloin ei mene hyvin, jos koomikot nauravat
Miksauspöydän äärellä nojaileva, nenäänsä pitkin lavalle kuikuileva rokkipoliisi on keikka-areenoilla tuttu näky. Rokkipoliisi keskittyy siihen, mikä esityksessä menee pieleen. Stand upissa tämä osa on varattu kollegoille.
– Silloin tietää, ettei mennyt hyvin, jos koomikot nauravat, Arimo Mustonen sanoo.
Esitykset moneen kertaan kuulleet tietävät, miten juttujen pitäisi mennä. Mutta tavallinen yleisö ei tiedä, milloin esiintyjä poikkeaa käsikirjoituksesta.
– Minä vältän muiden esitysten katsomista ennen kaikkea sen vuoksi, etten ottaisi niistä mallia.
Kokeneella koomikolla on takataskussaan melkoinen määrä juttuja, joista hän poimii tilanteeseen sopivat. Joku miettii esityksen niin tarkasti, että tekee valmiin listan. Toiset taas elävät enemmän hetkessä.
– Eka juttu voi vaihtua vielä lavalle kävellessäni. Pyrin ottamaan myös joka iltaan jotain paikallista ja siihen tilaisuuteen liittyvää, Mustonen kertoo.
Esityksellä on vaara muuttua puuduttavaksi, jos koomikko pälättää yksin liian pitkään. Siksi useimmat käyvät vuoropuhelua yleisön kanssa. Se vaatii taitoa ja tilannetajua. Jos ihminen kiusaantuu äänessä olemisesta, esiintyjän pitää kiireesti etsiä uusi kohde. Lisäksi keskustelu voi rikkoa esityksen rytmin, sillä kommentit on toistettava lavalta, jotta koko yleisö kuulee ne.
Totuus löytyy yleisön reaktiosta
– Tärkein syy miksi teen komiikkaa, on se, että se on niin lähellä totuutta kuin olla voi, Jack Björklund sanoo.
Totuus löytyy yleisön reaktiosta: se ratkaisee, onko esiintyjä hyvä vai ei.
– Taiteilija voi selitellä, että yleisö ei ymmärrä hänen hienoa teostaan. Mutta koomikon on turha selittää. Hän on huono, jos yleisö ei naura, Björklund kuvaa stand upin raadollista maailmaa.
– Teatterissa porukka voi nauraa perässä, jos porukan johtaja osoittaa, että tässä kohtaa pitää nauraa. Mutta stand upissa se ei toimi.
Esiintyjä ei voi käskeä yleisöä viihtymään, vaikka esimerkiksi rokkilavoilla näkee tällaisia yrityksiä. Hyvä esiintyjä koskettaa ja villitsee ilman erityisiä temppuja, mutta jotkut keskittyvät ohjaamaan kuulijoita: milloin pitää nostaa käsiään, taputtaa, huutaa, laulaa tai tehdä muita temppuja.
– Takahuoneessa sitten ihmetellään, että olipas tänä iltana kylmä yleisö ja laimea keikka. Mutta ei se johdu koskaan yleisöstä, vaan esiintyjästä.
Yksin yleisön eteen astuvalla stand up koomikolla on vastuu siitä, että ihmiset saavat sitä mistä ovat maksaneet.
– Stand upin paradoksi on siinä, että koomikolla on kaikki vastuu ja yleisöllä kaikki valta. Moni ajattelee, että koomikolla on voimaa ja mahtia, mutta yleisö yksin päättää, nauraako vai ei.
Parhaina iltoina väki nauraa meikit poskella ja kitalaki krampaten. Jos yleisö ei heti syty, koomikon ei kannata lähteä puskemaan väkisin.
Livetilanteessa on full contact
Jack Björklund sanoo, että joskus salissa vallitsee kiusallinen tunnelma, kun edeltävät esiintyjät eivät ole onnistuneet. Se kannattaa sanoa ääneen.
– Se voi räjäyttää tilanteen, kun kertoo, etten voi olla ainakaan huonompi kuin edeltävät esitykset. Sen jälkeen voi vain ratsastaa, Björklund kuvaa koomikkoa kannattelevaa yleisöä.
Koomikko ei voi sulkea silmiään sellaiselta, minkä koko yleisö näkee.
– Teatterin Hamlet-esityksessä ei voi kesken ollako vai eikö olla -lauseen hypätä pois roolistaan ja kommentoida sitä, jos joku kaatuu tai oksentaa salissa. Mutta stand upissa se tuntuisi tyhmältä, jos jatkaisi juttujen kertomista ikään kuin ei olisi nähnyt, mitä katsomossa tapahtuu.
Koomikko kirjoittaa ja ohjaa itse esitykset, joissa ei ole muita kuin hän itse. Mutta esiintymistilanne on ennen kaikkea vuorovaikutusta.
– Siinä kohtaa, kun lauon jutun, joka saa ihmiset nauramaan, meillä on yhteinen hetki, jota ei sen jälkeen enää ole.
Televisio tekee stand upia tunnetuksi, mutta ruudun takaa ei koe kaikkea.
– Livetilanteessa on sama paikka, tila ja intensiteetti, full contact, Björklund kuvaa.
Joillain on sellainen ennakkoluulo, että stand upissa keskitytään vain navanalusjuttuihin.
– Jos se olisi niin helppoa, niin koko Suomihan eläisi stand upilla.
Jack Björklund keskittyy maanläheisiin havaintoihin arkisista asioista.
– Juttuihin on helppo samaistua, kun niistä tunnistaa itsensä.
Kehu kaveria
Millaista on mennä lavalle kaverin jälkeen?
Jack Björklund: Arimon jälkeen on helppo mennä lavalle. Hän saa ihmiset nauramaan ja kiukaan kuumaksi. Minä heitän vain lisää löylyä. Jos joutuu lavalle huonojen koomikoiden jälkeen, kaikki kuolee, eikä homma lähde edes nollilta, vaan pakkasen puolelta. Silloin tilanteen voi pelastaa, kun sanoo ääneen sen, mitä koko yleisö ajattelee: ilta on ollut niin paska, että en minä voi ainakaan huonompi olla.
Arimo Mustonen: Jacken jälkeen on vaikea mennä lavalle, sillä kaikki naiset ovat transsissa, ja miettivät vain miten Jackeen saisi kontaktin. Miehet taas pullistelevat itsetunnosta niin, että ovat valmiita lähtemään pihalle kaatamaan vaikka puun, että saisivat miehisyytensä hieman asettumaan. Jacken esitykset ovat vähän niin kuin Suomen satavuotisjuhlat 20 minuutissa.
Jack Björklund ja Arimo Mustonen Sappeessa lauantaina 31.3. Arimo Mustonen, Riku Sottinen ja Paul Westlake Kangasala-talon Stand up illassa lauantaina 17.2.
Huipun esiintyjät
17.2. Irina
10.3. Still
17.3. Arttu Wiskari
7.4. Egotrippi
