– Hiihtolatuja on nyt kunnan eri alueilla hiihdettävissä lähemmäs sata kilometriä. Tästä yli puolet on jäälatuja, liikuntasihteeri Petri Ketola Pälkäneen kunnasta kertoo.
Ladut ovat kunnossa muun muassa Onkkaalan Syrjänharjussa, Aitoon Pukkivuoressa, Luopioisisten kirkonkylällä, Rautajärvellä, Vuolijoella, Aivujärvellä, Luikalassa, Mallasvedellä ja Pälkänevedellä.
Ihan itsestään ladut eivät synny, vaan tekijöinä on suuri joukko sekä vapaaehtoisia että yrittäjiä.
– Puolet laduista pysyy kunnossa vapaaehtoispohjalta. Vastuuhenkilöt ajavat ladut pääasiassa omilla kelkoillaan kuluja vastaan, Ketola sanoo.
Erityisesti jäälatujen ylläpito on haasteellista, sillä tuuli tuiskuttaa nopeasti pehmeän lumen latujen päälle. Kevättä kohden aurinko sitoo lumen pintaa ja ladut pysyvät paremmin auki.
– Jääladut ovat kuitenkin hyvin suosittuja. Kaikki eivät halua tai voi ponnistella fyysisesti ylämäissä tai jotkut saattavat kokea mäkien laskemisen liian haastavana.
Hiihtointo on Ketolan mukaan nyt korkealla.
– Tässä on ollut välillä todella huonoja talvia. Hiihtäjämääristä ei ole tilastoja, mutta näppituntumalla voi sanoa, että tänä talvena laduilla on ollut hyvin väkeä.
Latujen tekijät kantavat kortensa kekoon
Aitoon latuja ajava Petri Hilden on tehnyt latuja eri puolille pitäjää jo 25 vuoden ajan. Miestä motivoi ulkoilmassa ja luonnossa oleminen.
– Tässä myös työn jälki näkyy välittömästi.
Hildenin käytössä on kunnan kelkka. Kerrallaan hän ajaa yleensä muutaman tunnin. Sen verran Pukkivuoren kuntoradan ladun kunnostaminen vie aikaa. Lisäksi mies ajaa yhdysladut alakoululle, Anna Tapion koululle ja Honkalan mäelle sekä alakoulun viereen peltolenkin pienille koululaisille ja päiväkotilaisille.
– Ensin ajan pohjan tampparilla, sitten tasaan lanalla ja lopuksi teen vielä latu-urat. Kiireellä ei voi ajaa, silloin ei tule hyvää jälkeä, Hilden sanoo.
Hänen varsinainen työnsä vartijana painottuu iltoihin ja öihin, joten latujen kunnostus onnistuu melko joustavasti.
– Koetan ajaa sen mukaan, miten taivaalta tulee lunta. Nykyisin säätiedotukset ovat niin hyviä, että pystyn aika lailla suunnittelemaan ajot etukäteen.
Tuomas Tikka on puolestaan huolehtinut Aivujärven ladusta vajaan kymmenen viime vuoden ajan.
– Hyvinä talvina ajan ladun 10–12 kertaa. Kovin vähällä lumella latua ei voi ajaa, hän kertoo.
Tikka hankki aikoinaan oman kelkan ajaakseen lapsilleen latuja. Hän pääsee nyt itsekin melkein kotiovelta Aivujärven ladulle. Lisäksi miestä motivoi halu kantaa oma kortensa kekoon yhteisön hyväksi.
– Vapaaehtoistyö on mielestäni todella kunnioitettavaa ja siitä tulee itsellekin hyvä olo, kun pystyy tuottamaan muille iloa ja hyötyä.
Mukavaa liikuntaa raittiissa ilmassa
– Hiihto on hauskaa ja siinä saa olla raittiissa ilmassa. Tykkään hiihtämisestä todella paljon, 11-vuotias Veera Lohtander kertoo.
Hän käy hiihtämässä muutaman kerran kuukaudessa, pääasiassa Syrjänharjun ladulla. Harhalassa asuva Lohtander kulkee ladulle vanhempiensa kyydillä. Usein mukana on koko perhe.
– Joskus teemme tulet laavulle ja paistamme siellä makkaraa. Siinä on kiva mäki, mitä voi laskea suksilla tai muutenkin.
Veera Lohtanderin sukset sopivat pääasiassa perinteiseen hiihtoon, mutta niillä voi hiihtää myös luistelutyyliä. Välineet on hankittu tälle kaudelle.
– Nämä laitettiin kuntoon siellä liikkeessä ja tarvittaessa isä lisää voidetta, tyytyväinen hiihtäjä kertoo.
Syrjänharjun ladun lisäksi Veera Lohtander hiihtää myös kotipihansa ympäristössä, johon hänen äitinsä, Seija Lohtander tekee lapsille latuja suksilla.
Tehokasta kunnon ylläpitoa
Suksien rytmikäs suhina säestää Marja Leena Kärkkäisen menoa Pukkivuoren kuntoradalla. Innokas hiihdon harrastaja on onnellinen hyvistä laduista ja kauniista talvisista maisemista.
– Minulla on tavoitteena hiihtää talvisin saman verran kuin kesäisin kävelen golf-pallon perässä, hän kertoo.
Ihan vähäinen tuo tavoite ei ole. Viime talvena kilometrejä kertyi lähes 800 ja tänä vuonna on tarkoituksena hiihtää saman verran.
– Täytyy olla jotain, mitä yrittää.
Kärkkäinen hiihtää pääasiassa Aitoon Pukkivuoren kuntoradalla ja useimmiten perinteisellä tyylillä.
– Se on niin hyvää kropalle, hän perustelee.
Lapsuudessaan kilpaakin hiihtänyt nainen hallitsee myös luistelutyylin. Hän nauttii paitsi itse hiihdosta myös erityisesti siitä olosta, joka reipasta hiihtolenkkiä seuraa.
– Olo on niin kevyt hiihdon ja saunan jälkeen.
