Kaura on pitkään ollut viljelykasvina eräänlainen hätävara, johon turvaudutaan paikoissa, joissa muut viljat eivät tahdo menestyä. Lantmännen Agron sahalahtelainen tuoteryhmäpäällikkö Juho Urkko näkee kuitenkin kauran ympärille syntyneen ”buumin” – nyhtökauroineen, kauramaitoineen ja hyväksi havaittuine proteiinikoostumuksineen – olevan omiaan nostamaan kauran arvostusta.
– Viljelykulttuurin muutokseen menee silti aikansa. Buumi on kestänyt vasta muutaman vuoden, Urkko arvioi.
Urkon mielestä kauraan olisi Suomessa jo syytäkin satsata.
– Suomi on pohjoinen maa ja vähän syrjässä, eikä meillä ole suurtakaan roolia maailman vehnämarkkinoilla. Suomalainen kaura on kuitenkin isojyväistä ja korkealaatuista, ja Suomi, Ruotsi ja Kanada ovatkin kaurassa maailman kärkimaita. Mielestäni kannattaisi keskittyä siihen, missä meillä on suhteellinen kilpailuetu.
Suomalaista kauraa viedään Urkon mukaan Eurooppaan paljon jo nyt, mutta enempäänkin olisi rahkeita. Lantmännen Agro ja muun muassa lannoitteisiin erikoistunut yritys Yara ovat jo parin vuoden ajan eri puolilla Suomea järjestäneet tilaisuuksia, joissa nostetaan esiin kauran mahdollisuuksia.
Tilaisuudet kulkevat nimellä Kaura 8000 – mutta nimestä huolimatta niihin ei liity millään muotoa toinen sahalahtelainen, taiteilija Anssi Kasitonni.
– Kauran keskisato Suomessa on noin 3500 kilogrammaa hehtaarilta. Potentiaalia kuitenkin on paljon enempään: tiedämme, että paikoin on päästy jopa 8000 kiloon hehtaarilta, Urkko selittää nimen taustaa.
Heikosta kannattavuudesta kärsivä maatalous voisi hänen mukaansa hyötyä tuotannon tehostamisesta, ja sen ympärillä – esimerkiksi lajikekehitykseen, lannoitukseen ja kasvinsuojeluun syventyen – liikutaan myös Kaura8000-tilaisuuksissa.
