Kahden ottelun viikonloppu on aina hikinen urakka – etenkin, jos aikataulu on samanlainen kuin Pälkäneen Luja-Lukon lentopallojoukkueella kakkossarjassa viime viikonloppuna.
Alku Narvi-Palloa vastaan yhteiskoululla lupaili mainiota viikonloppua: pälkäneläisisännät ottivat erävoiton nimiinsä, vaikka yksinkertaista mutta virheetöntä ja junnaavaa lentopalloa pelaava vieras tiedettiin ennakolta hankalaksi joukkueeksi.
– Meidän joukkueestamme näki, että edellisen viikonlopun A-poikaturnauksien voitot olivat vielä muistissa. Avauserä tuli meille varsin vapautuneella pelillä. Seuraavissa vastustaja nosti omaa tasoaan, ja me emme kyenneet pitämään alun hyvää tekemistä yllä. Vastustajan kokeneet pelaajat olivat ratkaisupaikoissa kovempia, ruoti pelin ratkaisua Luja-Lukon keskitorjuja Ville Mattila.
Lopun ryhtiliikkeestä huolimatta pisteet lähtivät vieraiden matkaan erin 1–3 (25–20, 18–25, 13–25, 21–25).
Illan onnistujia olivat miehekkään viikonlopun pelanneen Ville Järnvallin lisäksi Tomi Perkiö ja Reko Käenniemi.
Ajatukset oli käännettävä nopeasti seuraavaan peliin. Tapanilan Erän kanssa vieraskentällä pelattava vääntö odotti pälkäneläisiä jo reilun 15 tunnin päässä.
Tapaus Tapanilan Erä
Kotijoukkueen saattoi ajatella tuumivan pälkäneläisten parasta päästäessään edellisiltana pelanneen vierasjoukkueen lämmittelemään vasta puolta tuntia ennen ottelun alkua. Erä uskoi ilmeisesti tämän riittävän Luja-Lukon lannistamiseen, sillä joukkue ei marssittanut kentälle terävimpiä syömähampaitaan. Pälkäneläisleirissä uskottiinkin kolmen pisteen ryöstöön vielä senkin jälkeen, kun kotijoukkue vei tuurin ja Luja-Lukon omien toilailujen ansiosta avauserän nimiinsä.
– Erässä oli ihan hyvää tekemistä ja useamman pisteen johdossa olisi pitänyt pystyä pelaamaan kovapäisesti ja virheettömästi, Luja-Lukon Ville Mattila analysoi.
Toisessa erässä nähtiin kuitenkin ottelun ratkaisu, eikä se ollut Luja-Lukon pelikirjan mukainen. Joukkueen 8–12-johto kääntyi yhdellä syöttövuorolla 17–12-tappioasemaksi, mitä seurannut selkärangan napsahdus kuului Pälkäneen yhteiskoululle saakka.
Passari Juhani Salmisen koko kauden ajan välillä oikutelleen polven kipeydyttyä pelintekijän tonttia hoiti Juho Viitala, jonka työskentelyn piikkiin pälkäneläisten kirin olemattomuutta ei voi laittaa. Tapanilan Erä jätti Luja-Lukon pisteittä lukemin 3–0 (25–23, 25–21, 25–20).
– Se oli meiltä totaalinen sulaminen. Häviö harmittaa erityisesti sen vuoksi, että nyt olisi ollut pisteet Helsingistä tarjottimella, Mattila manaa.
Valmentaja Petteri Miettinen arvioi viikonlopun jälkeen, että joukkueen yksi suurimmista ongelmista on laitapelaajien ja passarin yhteispeli, joka ei toimi toivotulla tavalla.
– Tähän täytyy löytyä ratkaisu. Muuten loppukaudesta tulee raskas. Asiaa ei auta yhtään, että pelaamme kotipelit perjantai-iltana kello 20, eli ottelu vie aina meiltä yhden harjoituskerran pois.
Luja-Lukko jatkaa loppuvuoden hurmoksen etsintää Loimaan Jankkoa vastaan pienen olympiatauon jälkeen kuun lopulla.
