Testamentti on asiakirja, joka täytyy tehdä laissa määritellyssä muodossa. Testamentin tekemisen määrämuodosta säätää perintökaari -niminen laki.
Perintökaaren mukaan testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin, todistajien on todistettava testamentti nimikirjoituksellaan.
Todistajien tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta sisältöä todistajien ei tarvitse tietää.
Lain mukaan todistajien tulee merkitä nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa sekä todistamisen paikka ja aika. Lisäksi tulee tehdä muut merkinnät niistä seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen.
Yleensä testamenttiin muina merkintöinä kirjataan tieto siitä, että testamentin tekijä on tehnyt testamentin omasta tahdostaan ja hän on ollut oikeustoimikelpoinen testamenttia tehtäessä. Hänellä on siis ollut kelpoisuus testamentin tekoon.
Testamentteja tehdessäni olen hyvin usein törmännyt kysymykseen siitä, voiko muistisairaalle henkilölle tehdä testamentin. Asiaa on saattanut kysyä henkilö itse taikka hänen läheisensä. Muistisairaan tekemän testamentin pätevyydestä on useita oikeustapauksia.
Oikeuskäytännössä on katsottu, että vaikka testamentin tekijällä olisi diagnosoitu muistisairaus, hänellä on saattanut olla kelposuus testamentin tekemiseen.
Ei ole olemassa mitään yleispätevää sääntöä siitä, milloin testamentin tekeminen on liian myöhäistä. Kelpoisuutta on arvioitu ottamalla kantaa kysymykseen: onko testamentintekijällä ollut riittävä kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen ja kyky pätevällä tavoin ilmaista tahdonmuodostuksensa sairaudesta huolimatta.
Itä-Suomen hallinto-oikeus käsitteli vuonna 1992 tapausta, jossa lievää dementiaa sairastava henkilö oli tehnyt testamentin. Testamentintekijä oli tehnyt testamentin 7.3.1979. Testamentintekijä oli todettu muistisairaaksi 1980 ja hänet oli julistettu Alzhaimerin taudin aiheuttamien onegelmien vuoksi holhottavaksi 1984. Hovioikeus pysytti testamentin voimassa, koska oli jäänyt näyttämättömäksi se, että testamentintekijä olisi ollut kykenemätön tahdonmuodostuksen tekemiseen alkavasta muistisairaudesta huolimatta.
Joskus testamentin laatijalla ja todistajalla on merkittävä rooli testamenttauskelpoisuuden toteamisessa. Turun hovioikeudessa kuultiin vuonna 1998 pankin notariaattiosaston varatuomarin näkemystä testamentintekijän testamenttauskelpoisuudesta. Testamentin tehnyt varatuomari kertoi oikeudessa, että hänen ja testamentintekijän välisissä keskusteluissa oli käynyt täysin selvästi ilmi se, mikä oli ollut testamentitekijän tahto ja miksi hän halusi tehdä testamentin.
Myös vaikea-asteisen muistisairaan henkilön tekemä testamentti on katsottu päteväksi, jos testamentti on tehty sellaisena hetkenä, jolloin muistisairaan on todettu olleen testamenttauskelpoinen. Helsingin hovioikeus käsitteli vuonna 1999 testamenttia, joka oli tehty 26.2.1991. Testamentintekijä oli sairastanut lääkärinlausunnon mukaan vaikea-asteista muistinmenetystä, joka johtui Alzheimerin taudista. Lausunto perustui kotikäyntiin, jonka lääkäri oli tehnyt 18.8.1992. Potilas ei tuolloin ollut muistanut viikonpäivää, kotikaupunkiaan tai omaa ikäänsä.
Testamentintekijän terveydentilasta oli oikeudenkäynnissä näytetty videonauhoite, jonka perusteella oltiin voitu selvittää, että testamentintekoajankohdan aikoihin jouluna 1990 testamentintekijä oli toiminut vireästi ja pystynyt ottamaan kantaa ajankohtaisiin asioihin. Videonauhoitteen perusteella katsottiin, että sairaudesta huolimatta testamentintekijä oli ollut testamenttauskelpoinen ja kyennyt muodostamaan itsenäisen tahdonilmauksen testamentin tekoajankohtana.
Oikeustapausten perusteella voidaan todeta, että muistisairaus ei automaattisesti estä testamentin tekemistä. Testamenttia tehtäessä on tärkeää selvittää testamentin tekijän terveydentila testamentin tekohetkellä. Testamentin laatijan ja todistajan on myös hyvä haastatella testamentintekijää huolellisesti ja tehdä muistiinpanoja tilanteesta siltä varalta, että asiaa joudutaan myöhemmin käsittelemään oikeudenkäynnissä.
Tarvittaessa testamentintekijän kelpoisuudesta tehdä testamentti voidaan pyytää myös lääkärinlausunto. Kun näistä asioista varmistutaan, voidaan myös muistisairaalle henkilölle tehdä testamentti.
Sirpa Leppäkoski
