Vanhempien lupalappu: ”jos nyt ottaisitte hänet johonkin virkaan”

Vasta 13-vuotias poika liittyi punakaartiin Sahalahdella

Ensimmäisen hämäläiskomppanian Sahalahden suojeluskuntamiehet vasemmalta Paavo Ylinen, Niilo Knuuttila, Arvo Ylinen, Toivo Knuuttila, Hannes Nikkilä, Niilo Rae, Viljo Lehto, Lauri Arra, Kalle Haapamäki, Evert Aakkula ja Martti Lehto. Kuvasta puuttuu Paavo Lehto, joka kaatui Ruoveden Väärinmajan taistelussa.

Sahalahdella sisällissotaan osallistui 32 valkoista ja noin 127 punaista pitäjäläistä. Suurin joukko osallisista molemmilla puolilla oli 20-30 -vuotiaita nuoria aikuisia. Valkoisissa alle 18-vuotiaita oli kolme ja punaisissa yhdeksän, joista yksi oli vasta 13-vuotias Bruuno Laine, itsellisen poika Korpiniemen Laurilasta.

Bruuno, tai Ruuno, kuten häntä kutsuttiin, lähti punakaartiin vanhempiensa allekirjoittama lupalappu mukanaan. Kirjeessä äiti ja isä pyytävät, että poika otettaisiin johonkin virkaan, kun hänellä on halu tulla. Poika osaa vanhempien mukaan käyttää pyssyä, minkä vuoksi Bruuno sopisi hoitamaan vahtivuoroa, mutta ei osallistumaan taisteluihin.

Äiti ja isä vakuuttavat, että poika on viidennellätoista vuodella, vaikka todellisuudessa Bruuno täytti 14 vasta elokuussa sisällissotavuonna.

Sahalahden sisällissota-aikaa kirjaa ja näyttelyä varten tutkiva Kari Elkelä sanoo lupakirjeen olevan osoitus siitä, ettei oikein ymmärretty, mitä sota käytännössä tarkoittaa.

–Ennen sisällissotaa ei ollut sodittu vuosikymmeniin. Molemmilla puolilla nousi sotainnostus. Varsinkin nuoret, kuten Bruuno, lähtivät innokkaasti mukaan, vaikka juuri kellään ei ollut sotilaskoulutusta.

 

Vankilassa rintamaa

enemmän uhreja

Sahalahden silloisista kylistä selkeästi eniten punaisia, 24 henkilöä, oli Tursolassa, jossa valkoisten osuus jäi kahteen. Valkoisten määrä oli suurin Taustialassa, jossa heitä oli viisi henkilöä.

Sisällissodassa kuoli kolme sahalahtelaista valkoista: yksi taistelussa, yksi teloituksessa ja yksi vahingonlaukauksen seurauksena.

Punaisten menetykset olivat paljon suurempia. Punaisista Kari Elkelän keräämien tietojen mukaan kuoli taisteluissa 20, vankilassa 22 ja teloituksissa 12 henkilöä. Yksi menehtyi sotasairauteen.

–Järkyttävää, että vankiloissa ihmisiä kuoli enemmän kuin taisteluissa. Tämä taas kertoo vankiloiden erittäin huonoista oloista, Kari Elkelä mainitsi Ikinuorten kerhon kokoontumisessa pitämässään esitelmässä.

Sahalahdelta tuomittiin vankeuteen kaikkiaan 62 punaista, joista seitsemän oli naista. Tavallisin vankeustuomio oli mitaltaan kolme vuotta. Johtotehtävissä olleet saivat yleensä 12 vuoden tuomion.

Teloituksia toteutettiin eniten sotatoimien jälkeen toukokuussa. Vankilassa moni kuoli kesäkuukausien aikana.

–Kesän aikana suruviestejä tuli työläiskoteihin keskimäärin viiden päivän välein, Elkelä havainnollistaa.

Osa sisällissodan uhreista oli perheellisiä, mikä tarkoitti sitä, että heidän jälkeensä jäi orpoja lapsia. Tutkijan laskelmien mukaan Sahalahdella alle 18-vuotiaiden punaorpojen määrä oli ainakin 25 lasta. Menetys kosketti kuutta perhettä. Valkoisella puolella sotaorvoksi jäi kuusi lasta.

–Valkoisten orvot saivat valtion eläkettä. Joitakin punaorpoja tuettiin kunnan köyhäinavusta, Kari Elkelä tietää.

 

Sahalahdella ei

käyty taisteluita

 

Sahalahti ei ollut sisällissodan aikana taistelukenttänä. Suojeluskuntalaiset taistelivat pääosin kahdessa joukko-osastossa muiden muassa Vilppulassa, Kuhmoisissa ja Tampereella. Sahalahden punakaartin komppania osallistui taisteluihin lähinnä Sahalahtea pohjoisrintamalla Vehkajärvellä.

Punaiset pitivät valtaa Sahalahdella sisällissodan aikana 22.3 saakka, jolloin valkoiset palasivat pitäjään. Punaisten antamissa päiväkäskyissä asukkaita kiellettiin aiheuttamasta epäjärjestystä ja rauhattomuutta. Liikkuminen ilman erityislupaa iltayhdeksän ja aamukuuden välillä oli kielletty.

Takavarikoinnin varalta kätketyistä elintarvikkeista punakaarti laati rikosraportit, joissa tuotiin julki piilotettujen ruokatavaroiden määrät ja kätköpaikat. Salailematta luovutetuista elintarvikkeista kaarti antoi kuitin.

–Ilmeisesti valta uskottiin saatavan pitää uudenlainen demokraattinen hallinto rakentamalla, ilman suurempia taisteluita. Periaatteessa punaisten olisi vallassa pysyäkseen pitänyt alusta alkaen satsata sotavoimiin, Kari Elkelä huomauttaa.

Kunnanhallitus joutui kaartin pakottamana tunnustamaan 5.3 mennessä Suomen silloisen hallituksen lailliseksi.

–Kun valkoiset palasivat valtaan, tunnustuksen sisältämät pöytäkirjavihon sivut liimattiin yhteen tunnustuksen piilottamiseksi. Seuraavan sivun yläreunaan ahdettiin tuon kätkemisen täydentävät tekstit edelliseltä sivulta, Elkelä tietää.

 

Kari Elkelä etsii edelleen tietoa vuosien 1918-1948 tapahtumista Sahalahdella. Sisällissotaan, suojeluskuntiin tai työväenyhdistyksiin liittyvistä valokuvista ja muusta aineistosta kannattaa ottaa yhteyttä Kari Elkelään karielk@sci.fi, p. 0400 406 822.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>