Keskellä

Jukka Heroja.

Minusta tuntuu, että olen nyt todella keskellä elämää monin tavoin. Katsoin asiaa sitten viime kuukausien tapahtumien kannalta yksityiselämässä, työelämässä tai tämän vuodenajan mukaan, niin tuo tunne kaiken keskellä olemisesta vahvistuu.

Työelämässä on takana tiukka syksy monine juhlavuoden tapahtumineen. Me kanttorit saimme olla toteuttamassa hyvin erilaisia tilaisuuksia ja välillä menimme jopa hieman ”epämukavuusalueelle”. Siitä työelämän kouluttajat olisivat todella iloisia, koska silloin opimme jotain itsestämme työntekijöinä ja kollegoistamme sekä siitä, miten tilanteessa toimimme.

Musiikkityö tuntuu olevan aina keskiössä. Meitä kanttoreita kysytään säännöllisesti eri tilaisuuksiin ja meitä toivotaan mukaan jo suunnitteluun. Me kanttorit saamme olla myös keskellä innokkaita vapaaehtoisia, jotka antavat joka viikko aikaansa ja työpanostaan evankeliumin käyttöön. Sain myös saatella ikuisuusmatkalle omaa isääni, ja kyllä se kovaa kolahtaa, kun näin peruuttamattomia asioita elämässä eteen tulee. Vaikka fyysisen iän tiedostaa, niin asiat tapahtuvat hyvin nopeasti kun aggressiivinen sairaus hyökkää täydellä voimalla. Ja jos oma isä lähtee, niin itse taidan olla silloin elämän keskiössä, koska olen siis seuraavana vuorossa?

Luonnossa kaunis talvi on parhaimmillaan kohta, kun valon määrä lisääntyy päivä päivältä. Olemme keskellä myös talvikautta. Minua puhuttelee juuri nyt seuraava laulu. Laulussa lauletaan näin Kaija Pispan sanoin: ”Edessä reitti tuntematon aukeaa, omin voimin emme kestä tuulta vasten; matkalla, Herra, lupaat meitä johdattaa: kaitse askeleita horjuvien lasten.” Laulu päättyy: ”Elämän näen pientareelle piirtyvän, Herra antoi, Herra otti, kiitos Herran! Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän: Ihmisen on määrä päästä kotiin kerran. Vaikka vaellus on vaivaista, minä vielä jaksan toivoa, olen kahden maan kansalainen”.

Musiikkitilaisuuksia on enemmän luvassa, kun kuljemme kohti pääsiäistä. Maaliskuun lopulla on lyhyellä aikavälillä konsertteja ja virsi-iltoja, joissa voi osallistua itse laulamiseen tai vain kuunnella ja antaa musiikin viedä mukanaan. Musiikin kieli voi viedä sanomaa eteenpäin, jos teksti tuntuu etäiseltä. Hyvässä sävellyksessä musiikki tukee tekstiä ja puhuu samaa kieltä. Tervetuloa hiljentymään ja rauhoittumaan keskeltä elämää!

Jukka Heroja

Kangasalan seurakunta,

johtava kanttori