Pikaruoka kasvussa

Tämän lehden välissä jaetaan kaupunkiliite Välkkeen toinen numero. Yksi sen pääjutuista käsittelee pikaruokapaikkoja, jotka ovat vallanneet Kangasalan keskustan.

Pizzeria-kebab -keskittymä ei varsinaisesti laajenna ruokatarjontaa, sillä ravintoloiden listat ovat pitkälti yhteneväiset. Yhteistä on myös se, että yrittäjät ovat maahanmuuttajataustaisia.

Suomeen ei päädy niin paljon ravintola-alan väkeä kuin pizzerioista ja kebab-ravintoloista voisi päätellä. Moni pistää pikaruokapaikan pystyyn käytännön pakosta: kun omalta alalta ei löydy töitä, pitää ryhtyä yrittäjäksi. Ravintola-alalla alkuun pääsee melko pienellä pääomalla, ja siksi moni maahanmuuttaja päätyy keittiöön.

Kotimaisten pikaruokayrittäjien on vaikea pärjätä kilpailussa pitkää päivää tekevien tulokkaiden kanssa. Asiakkaat ovat kuitenkin tyytyväisiä edulliseen hintaan ja aurinkoiseen palveluun, jossa pienet kielivaikeudetkaan eivät haittaa.

 

Rajojen poistuminen ja verkkokauppa tuovat isoja muutoksia kauppaan ja ravintola-alalle. Yhdysvalloissa arvellaan, että joka neljäs kauppakeskus kaatuu muutaman vuoden aikana. Syynä on etenkin nettikauppa. Suurissa amerikkalaiskaupungeissa nettikauppa toimittaa tilauksen kotiovelle kahdessa tunnissa, joten kauppa alkaa elää pizzataksien maailmassa.

Amerikkalaiset ostavat jo enemmän ruokaa ravintoloista kuin ruokakaupoista. Trendin rantautumista Suomeen jarruttaa se, että meillä helppoutta ja nopeutta on totuttu hakemaan kauppojen valmisruuista. Kaupungistumisesta huolimatta suomalaiset asuvat vielä sen verran harvassa, että lähiravintolaan kertyy liikaa matkaa, jotta siitä tulisi kiinteä osa arkea.

Suomalaiset ovat pikaruokakansaa. Tapoihin eivät kuulu perheen, suvun ja ystäväpiirin pitkät ravintolaillalliset, vaan juhlissakin ruokailu on ennemminkin pitkämatkalaisten pakollinen tankkaus.

Pikaruoka on roskaruuan maineessa yksipuolisen ravintosisältönsä vuoksi. Listoilta löytää kuitenkin muutakin kuin rasvaa ja hiilihydraatteja. Suuret ketjutkin huomioivat erilaiset ruokavaliot niin hyvin, että esimerkiksi kasvissyöjän tai muslimin on helppo poiketa hampurilaisketjun tiskillä.

 

Pikaruokabuumi on yksipuolistanut ravintolatarjontaa. Edullisuutta ja helppoutta tavoitellaan kaikkialla samanlaisilla hampurilaisilla, ranskalaisilla, kebabeilla ja pizzoilla.

Kiinalaisten ja meksikolaisten ravintoloiden jälkeen maahan ei ole rantautunut uusia ruokakulttuureita, jotka olisivat levinneet pitkin maata. Maailmalla riittäisi kuitenkin kiehtovia makuja, joita suomalaisetkin pääsevät reissuillaan maistelemaan. Siksi toivoisi, että ravintola-alalla kokeiltaisiin rohkeammin uusia tuulia.

Muun muassa Aapiskukko on osoittanut, että myös perinteisillä suomalaisruuilla riittää kysyntää. ”Retroviikot” keräävät kiitosta ja tyytyväisiä ruokailijoita.

Kangasalla ravintolat kärsivät samasta ongelmasta, joka näivettää koko keskustaa. Suomessa on totuttu ajamaan autolla ovelle, mutta Kangasalla podetaan kroonista parkkipaikkapulaa. Keskustan voimakas rakentaminen vielä pahentaa tilannetta.

Ravintolat toivovat liikkeille varattuja nimikkopaikkoja ja lyhempää pysäköintiaikaa. Niiden valvomiseen tarvitaan parjattuja parkkipirkkoja. Ilman pysäköinnin valvontaa tilanne olisi vielä sietämättömämpi.