Uuno Kailaan runoja Mikkolan Navetalla

Nuori Alisa Pajunen improvisoi öljyvärein lausuntataiteilija Oili Ruukin ja muusikko Tommi Pajusen musiikkirunoelman aikana. Runoja! nähdään ja kuullaan Mikkolan Navetalla lauantaina.

Lausuntataiteilija Oili Ruukki ja muusikko Tommi Pajunen tuovat Uuno Kailaan runot Mikkolan Navetalle lauantaina 3. maaliskuuta.

Musiikkirunoelma Runot! perustuu Kailaan teksteihin, joita Oili Ruukki tulkitsee. Kitarasävellykset on luonut ja ne esittää Tommi Pajunen. Esityksessä on mukana myös koululainen Alisa Pajunen, joka improvisoi esityksen aikana öljyvärein.

Vanhempi polvi tuntee Uuno Kailaan runot hyvin. Runot ovat ajankohtaisia nykyäänkin.

Uuno Kailas syntyi hämäläiseen talonpoikaissukuun. Kailas oli kaksivuotias, kun hänen äitinsä. Isästä ei ollut poikansa huolehtijaksi, joten tämä jäi isoäitinsä vastuulle ja asui useissa sukulaisperheissä. Poika sai isoäidiltä ankaran uskonnollisen kasvatuksen, joka vaikutti häneen läpi koko elämän, ja sillä oli vaikutuksia myös runotuotantoon.

Kailas kävi koulunsa Heinolassa ja pääsi ylioppilaaksi keväällä 1920. Hän oli kirjoilla Helsingin yliopistossa, mutta suoritti vain hajanaisia opintoja. Opintojen sijasta Kailas keskittyi kirjoittamiseen, ja hänen arvostelujaan ja suomennoksiaan julkaistiin useissa lehdissä. Esikoiskokoelma Tuuli ja tähkä ilmestyi vuonna 1922. Kriitikot pitivät kokoelmaa varsin hajanaisena, eikä se saavuttanut suurta arvostelumenestystä.

Kailaan ystäväpiiriin kuului monia tulenkantajia – muun muassa toinen nuori runoilija Katri Vala – mutta Kailas itse vieroksui jossain määrin heidän näkemyksiään. Silti esimerkiksi Kailaan runokokoelmasta Purjehtijat (1925) voi löytää samanlaista eksotiikkaa kuin tulenkantajilla, ja mieltymyksen ekspressionismiin Kailas jakoi tulenkantajien kanssa. Tähän aatevirtaukseen Kailas tutustui suomentaessaan saksalaista runoutta Goethesta aina ekspressionisteihin saakka. Kailas suomensi myös Edith Södergrania.

Vuonna 1929 Kailas joutui mielisairaalaan skitsofrenian vuoksi. Kailaalla todettiin myös keuhkotuberkuloosi. Hän pääsi sairaalasta pois jonkin ajan kuluttua, mutta tuberkuloosi koitui kuitenkin kuolemaksi vuonna 1933 Nizzassa, jonne hän oli lähtenyt parantumaan.

Kailaan tunnetuimpiin runoihin kuuluva Suomalainen rukous sai vuosia myöhemmin aivan erityisen merkityksen. Se esitettiin Taneli Kuusiston alun perin kuorolle säveltämänä ensimmäisen kerran julkisesti vain muutamaa päivää ennen talvisodan puhkeamista Helsingin messuhallissa marraskuussa 1939. Suomalainen rukous on vuodesta 1986 lähtien kuulunut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjaan.

Kailaan runoja on julkaistu kaikkiaan 13 runokokoelmassa tai kokoomateoksessa.

 

Runot!

Musiikillinen runomatinea Mikkolan Navetalla (Keskitie 5, Luopioinen) la 3.4. klo 14.

Runojen tulkinta Oili Ruukki, säestys ja sävelet Tommi Pajunen, kitara.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?