Suomalaiset lapsiperheet elävät tyypillisesti hyvin vilkasta elämää. Arki täyttyy vanhempien töistä, lasten päiväkoti- ja koulupäivistä sekä harrastuksista. Lasten taitoja aletaan kehittää jo varhain: harrastuksia pidetään itsestäänselvyyksinä, joita ilman lapsi ei kasva ”kunnon yksilöksi”. Jälkikasvusta aletaan helposti kehittää jonkinlaisia superyksilöitä, joiden on hallittava tukku erilaisia erityistaitoja.
– Usein mielikuva on se, että kaikki on mahdollista, että pystymme ihan kaikkeen. Tehdään siis paljon ja tehdään nopeasti. Suhataan eteenpäin, eikä malteta pysähtyä miettimään, mikä oikeasti on tärkeää, psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio summaa.
Vanhemmilla on yhä useammin ankaria odotuksia arjesta ja lasten pärjäämisestä. Samaan aikaan työelämä on yhä pätkittäisempää ja moneen paikkaan ulottuvaa: työt seuraavat vanhempien mukana usein kotiinkin.
– Arki kantaa mutta voi myös tuhota. Kannattaa miettiä kriittisesti, voiko omassa arjessaan luopua jostakin. Arjesta pitäisi osata riisua kaikki turha ja keskittyä olennaiseen. On turha juosta jatkuvasti pienten tulipalojen perässä. Sen sijaan pitäisi miettiä, mitkä asiat voivat odottaa. Miettiä sitä, mitkä asiat voi laittaa jonoon riviin asettamisen sijasta, Kallio toteaa.
Perheen hyvinvoinnin kannalta arki on ylivoimaisesti tärkeintä aikaa. Unelmaloma kesällä tai hienot joulunpyhät eivät paina vaakakupissa juuri mitään toimivan arjen rinnalla.
– Lyhyet lomat ovat oikeastaan yksi lysti perheen hyvinvoinnin kannalta, Kallio lataa.
Huomiota myös vanhempien hyvinvointiin
Kallio on huolissaan suomalaisten perheiden jaksamisesta arjen myllerryksen keskellä. Yhä yleistyvät yksinäisyys, uupuminen, masennus ja stressi kertovat omaa kieltään siitä, että kaikki ei ole kunnossa.
Arjessa pitäisi olla aikaa toisen kohtaamiseen ja kuuntelemiseen. Kallio kannustaakin vanhempia armolliseen suhtautumiseen: kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta olosuhteita voi usein muokata.
– Pitäisi miettiä, miten elää. Miten rakentaa omasta arjesta sellaista, joka kantaa?
Monet vanhemmat elävät ruuhkavuosissa monien vuosien ajan. Omasta hyvinvoinnistaan pitäisi muistaa huolehtia myös silloin, kun aikaa siihen tuntuu olevan kaikkein vähiten.
– Joskus sorrutaan siihen, että mennään jopa liiaksikin lasten ehdoilla. Toki lasten ehdoilla pitääkin jossain määrin mennä, mutta vanhempien tulee muistaa huolehtia myös omista tarpeista ja omista tunteistaan. Lapsi oppii kuitenkin hyvin paljon siitä, miten aikuinen kohtelee itseään, Kallio muistuttaa.
Ruuhkavuosissa tarpovien ei pitäisi unohtaa myöskään parisuhdettaan. Psykoterapeutti muistuttaa, että parisuhde voi olla mieletön voimavara silloin kun se toimii.
– Parisuhdetta ei kannata lakaista sivuun ruuhkaisimpien vuosien ajaksi. Hyvä yhteys kumppaniin kantaa pitkälle.
Psykoterapeutti, kirjailija, bloggaaja
Maaret Kallio on koulutukseltaan kognitiivis-analyyttinen psykoterapeutti. Hän on saanut koulutuksen myös seksuaaliterapeutiksi, mindfulness-ohjaajaksi, työnohjaajaksi ja sosionomiksi. Kallio on kirjoittanut kahdeksan tietokirjaa ja pitää aktiivisesti myös blogia. Hänet tunnetaan myös Helsingin Sanomien kolumnistina ja Yhden illan juttu -nimisen TV-ohjelman toimittajana.
– Kaikissa töissäni tavoite on sama: koen tärkeimmäksi auttaa muita ja tuottaa ymmärrystä ihmismielen ja ihmissuhteiden mutkaisuuksiin, Kallio toteaa.
Psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio luennoi Nuijantalolla ke 7.3. klo 18. Tapahtuman järjestää Pälkäneen Koti ja koulu, OAJ ja Pälkäneen kulttuuripalvelut.
