Jokaisesta suuresta kaupungista löytyy metroja, museoita, kauppakeskuksia ja konserttitaloja. Mutta Helsingillä on yksi erikoisuus, jollaista harvasta paikasta löytyy.
Laajalle levittäytyneen kaupungin ytimessä versovat vihreät keuhkot. Töölönlahdelta Vantaan rajalle saakka ulottuu lähes yhtenäinen metsäsaareke, jonka siimeksessä kulkee ulkoilureittejä ja polkuja.
Keskuspuiston reittejä käytetään entistä enemmän kuntoilun ja ulkoilun lisäksi myös hyötyliikuntaan. Moni lähiöasukaskin pärjää ilman autoa, koska pyörällä pääsee kulkemaan paljon sujuvammin. Työmatka metsän siimeksessä tarjoaa aktiiviselle ihmiselle elämän laatua.
Helsingin keskuspuisto on erikoisuus, joka kiehtoo myös ulkomaalaisia turisteja. Mutta Kangasalan luonto oli turistikohde jo silloin, kun Helsinki oli vasta parinkymmenen tuhannen asukkaan savuinen kylä. Harju- ja järvimaisemia tultiin ihastelemaan eri puolilta maata ja Eurooppaa ajalla, jolloin turismi oli vasta syntymässä.
Yksi Kangasalan vetonauloista oli Kirkkoharju, jonka juurelle tuoreen kaupungin keskusta on kasvanut. Kirkkoharju on kuitenkin vähitellen jäänyt keskustaa jakavaksi takametsäksi.
Harjut ja rannat kaipaavat hoitoa, jotta maisemat pysyvät auki. Kirkkoharjun tämäntalviset hoitohakkuut sattuivat otolliseen ajankohtaan. Maahan saatiin suojaavaa lunta ja hakkuut päästään tekemään herkkää luontoa tärvelemättä.
Harvennushakkuut eivät kangasalalaisia juuri kiinnostaneet, kun Kirkkoharjun hoitosuunnitelmia esiteltiin. Paikalla oli kymmenkunta ihmistä.
Mutta kun koneet saapuivat harjuun, puoli kaupunkia tuntui olevan barrikadeilla. Osa kaiketi kuvitteli, että koneilla voi tehdä ainoastaan avohakkuita. Osa taas katsoi, ettei rakkaissa metsissä saa koskea yhteenkään puuhun. Ammattilaisetkin kinastelivat lehtien palstoilla, harvennetaanko harjumetsää oikein.
Olisiko kyse ollut keskeneräisen työn arvostelusta? Harjuun kannattaa palata katsomaan, miten maisema muuttuu, kun se alkaa saada valoa. Vaikka joku puu olisi joutunut tekemään tilaa terhakammille yksilöille, kokonaisuus on harjumainen, eikä umpeen kasvava metsikkö.
Metsää ei kaadettu hakkuutulojen toivossa, vaan Kirkkoharjussa kohennettiin liikunta- ja harrastusolosuhteita. Sen ansiosta keskustan virkistysalueen puusto jykevöityy ja näkymät avautuvat.
Vaikka hakkuutähteet on siivottu tavanomaista hakkuutyömaata tarkemmin, vie muutaman vuoden ennen kuin mustikkametsät ovat parhaimmillaan. Hiihtäjät tulevat kuitenkin jo tulevilla lumilla kiittelemään, että ladut saadaan entistä nopeammin kuntoon, kun urien päällä ei roiku puunoksia.
Kangasala on kehittämässä omaa keskuspuistoa, jossa kuljetaan muun muassa jalan, pyörällä ja suksin. Jatkossa Kirkkoharju ei enää jaa keskustaa, vaan yhdistää nauhataajamaa, joka on viime vuodet kasvanut Tampereen rajan tuntumaan.
Luonnon keskellä kulkevat kulkureitit yhdistävät kulttuurin ja vapaa-ajan keskukseksi rauhoittuneen keskustan, Lentolaan keskittyneet kauppapalvelut sekä Lamminrahkan suuntaan kasvavat asuinalueet. Kevyen liikenteen kehittäminen tiivistää nauhataajamaa.
Samaan kaupunki pyrkii ennakkoluulottomalla joukkoliikenneratkaisulla. Tampereen ratikka ei yllä Kangasalle, mutta kasvava kaupunki satsaa omaan kumipyöräversioonsa. Tavoitteena on, että muutaman vuoden kuluttua taajaman poikki kohti Tamperetta kulkee bussi 7,5 minuutin välein. Rohkea linjaus perustuu siihen, että liikenteen tiedetään kulkevan kahteen suuntaan. Kangasalan palvelut alkavat kiinnostaa tamperelaisia, kun ne tulevat paremmin tarjolle.
Joukkoliikenteen kehittäminen helpottaa asumista, elämistä, asiointia ja harrastamista. Kun busseja kulkee riittävän tiheästi, niihin voivat tukeutua niin treeneihinsä kulkevat lapset kuin kaupassa poikkeavat vanhemmatkin – ja perhe saattaa luopua ainakin toisesta autosta.
Keskustan ulkopuolisen maaseudun elämää kumipyöräratikka ei helpota, ja metsää riittää kuljettavaksi ilman puistomaisia harvennushakkuitakin. Entistä useampi sivukulmienkin asukas osaa nauttia siitä, että lenkkimaastot alkavat postilaatikon takaa.
