Timo Rautiaisen musiikkiura on monella tavalla kulkenut päinvastoin kuin musiikkipiireissä yleensä: ensin mies valloitti bändiaikanaan isot estradit, ja nyt soolouran aikana pienemmätkin lavat ovat tulleet tutuiksi. Monituhatpäiset yleisömassat ovat vaihtuneet pääsääntöisesti pienempään yleisöön, ja raskaan rokin metallisten soundien sijaan Rautiaisen soolokeikoilla kuullaan akustista tulkintaa.
– Mies ja kitara baarin nurkassa. Siellä minä nykyisin usein olen – ja nautin joka sekunnista. Kolme vuotta sitten löysin itsestäni trubaduurin. Ihan mahtavaa, Rautiainen sanoo.
Kaksikymmentä vuotta sitten raskasta rokkia soittava Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus oli suosionsa huipulla. Keikkapaikat täyttyivät suosiotaan osoittavista faneista, ja kiertue-elämä tuli tuttuakin tutummaksi. 2000-luvun puolivälissä Rautiainen huomasi kaipaavansa jotakin ihan muuta. Suosikkibändi jäi vuonna 2004 tauolle, joka lopulta venyi kahdentoista vuoden mittaiseksi. Tauon aikana Rautiainen sukelsi tyystin toisenlaiseen maailmaan.
– Niskalaukauksen keikkatauolla sain esittää monenlaista musiikkia, opiskella kansanmusiikkia Kaustisella, tehdä tv-töitä ja jopa kesäteatteria, mies listaa.
Tauon aikana Rautiainen tutustui myös Jussi Lampeen, jonka kanssa hän nykyisin keikkailee duona. Kansanmusiikkirintamallakin riittää nykyisellään vientiä, sillä Rautiainen tekee kansanmusiikkikeikkoja yhdessä Ville Ojasen kanssa.
Trio Niskalaukaus teki comebackin viime vuonna ja julkaisi uuden albumin Lauluja Suomesta marraskuussa. Yhtye kiertää tulevanakin kesänä ahkerasti Suomen festareita.
Matkan tekeminen edellyttää sisäistä paloa
Rautiaisen keikkakalenteri on kevään ja syksynkin osalta melko täynnä. Mies kiittelee hyvää työtilannettaan ja kertoo nauttivansa siitä, kun saa tehdä erilaista musiikkia rinta rinnan ja sulassa sovussa. Keikat ajoittuvat useimmiten viikonlopuille.
– Lähden töihin perjantai-iltapäivänä silloin kun naapurit palailevat töistä aloittamaan vapaapäiviään. Arkipäivät kuluvat erilaisissa kotihommissa. Aika kuluu hyvin, eikä vaimokaan minua kesken viikon kotoa halua pois potkia, Rautiainen nauraa.
Reilun kahdenkymmenen vuoden musiikkiura on opettanut, että ilman intohimoa musiikkia ei kannata tehdä. Jos hommaa tekee vain tilipussin takia, on tullut aika lopettaa: sisäistä paloa tehdä musiikkia pitää olla.
Mikä se hyvä syy sitten miehellä nimeltä Timo Rautiainen on?
– Ajattelen niin, että olen ensisijaisesti musadiggari ja vasta toissijaisesti artisti. Olin jo pienenä ahkera musan kuuntelija ja seurasin musiikkimaailmaa ahkerasti. Ehkä se intohimo syntyy tästä lähtökohdasta käsin eli aidosta innostuksesta musiikkia kohtaan.
Viime aikoina innostusta on synnyttänyt myös se, että Rautiainen, 55, on huomannut kehittyneensä aimo askelin muusikkona.
– Kaksikymmentä vuotta sitten levyt myivät vuoroin kultaa ja vuoroin platinaa, mutta totuus on se, että en osannut tuolloin laulaa. Nyt osaan. En väitä olevani mikään taituri vieläkään, mutta tulkintaan – sinne asian yläpuolelle – yllän paremmin kuin aikaisemmin, mies miettii.
Duona Jussi Lammen kanssa
Timo Rautiainen saapuu maaliskuun 10. päivä Kangasalle yhdessä Jussi Lammen kanssa. Kangasala-talon konsertissa tehdään matkaa suomalaisuuteen, sen rempseisiin ilonhetkiin ja kaihoisiin tunnelmiin. Luvassa on sekä miesten omaa musiikkia että suomalaisen kevyen musiikin helmiä. Yksikään kappale ei ole päätynyt esityslistalle sattumalta, vaan niiden takana on jokin tarina, jokin hyvä syy esittää lavalla juuri kyseinen kappale.
– Teemme Jussin kanssa keikkoja nykyajan iltamahengessä – reppumme vain ovat tuunatut 2010-luvulle, Rautiainen määrittelee.
Miesten musiikillinen yhteistyö alkoi vuonna 2006. Ensimmäisen kerran miehet tapasivat Tampereen rautatieasemalla.
– Olin siinä vaiheessa kuunnellut niskistä jo varmaan puoli vuotta ja käynyt keikoilla. Sitten jollain Tavastian keikalla survoin itseni takahuoneeseen, ja loppu on legendaa, Lampi kertoo.
Tutustumisen jälkeen miehet ovat puuhailleet kaikenlaista yhdessä, ja Lampi esimerkiksi soittaa kaikilla kolmella Rautiaisen soololevyllä rumpuja. Miesten välille on vuosien saatossa kasvanut vahva ystävyys.
Nyt 2010-luvun reissumiehet kiertävät Suomea ja laulavat suomalaisen miehen elämästä iloineen ja suruineen.
– Kaksi ja puoli sataa kiloa miesvoimaa laulaa siitä, miltä tuntuu, kun kaikki menee pieleen tai sitten kun kaikki meneekin hyvin. Tämä jos mikä on sitä miesnäkökulmaa, Lampi virnistää.
Timo Rautiainen & Jussi Lampi duo la 10.3. klo 18 Kangasala-talossa
