Maailmalla on viime vuosina uutisoitu 3d-tulostimista, jotka printtaavat kokonaisia taloja. Roni Ampuja rakentaa parhaillaan laitetta, joka tulostaa muovista melkein mitä vain – mutta ei sentään taloja. Kunhan laite on valmis, sillä pääsee tulostamaan esimerkiksi kännykkäkoteloja, silmälasin sankoja, työkaluja ja erilaisia muotteja.
– Kolmiulotteinen tulostus saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta itse asiassa sen toimintaperiaate on hyvin yksinkertainen: 3D-tulostin printtaa tulostusmateriaalista päällekkäisiä kerroksia ja sillä tavoin esineitä. Eli vähän niin kuin normitulostimen tulostamia papereita koottaisiin kerroksiksi päällekkäin, Ampuja vertaa.
Tampereen ammattikorkeakoulussa konetekniikkaa opiskeleva Ampuja ryhtyi rakentamaan tulostinta osana opintojaan. Nuori mies halusi tehdä laitteen alusta loppuun asti itse. Koulussa harjoitustyöt suunnitellaan usein paperille, jolloin esiin tulevat ongelmat pääsee kiertämään – jos ei muuten niin selostamalla sanallisesti.
– Nyt minun on pakko mennä joka askel läpi ja tehdä tulostin loppuun konkreettista työtä tekemällä, Ampuja sanoo.
Toki itse rakentamisessa on muitakin hyviä puolia: tekemällä itse tulostimesta saa isomman, järeämmän, tarkemman ja laadukkaamman. Tulostimen pitäisi valmistua toukokuussa.
Apuraha laitteen rakentamiseen
Ampuja sai hiljattain 3d-tulostimen rakentamiseen Kangasalan kaupungilta ja Björkqvistin rahastolta 1000 euron apurahan. Summa kuluu kokonaisuudessaan materiaalikuluihin. Käytännössä rakentaminen lähtee palikasta alumiinia tai suuresta teräslevystä sopivan kokoisia paloja muotoilemalla. Elektroniset komponentit ja standardiosat Ampuja ostaa valmiina.
– Tulostimen rakentaminen alkaa siis niinkin alkuvaiheista kuin metalliaihioiden muovaamisesta valmiiksi kappaleiksi. 3d- tulostin voi myös valmistaa osiaan itse, eli tietyt osat joissa muovi kelpaa materiaaliksi, voidaan tulostaa toisella tulostimella, Ampuja vielä tarkentaa.
Ampuja on ollut pienestä asti kiinnostunut tekniikasta ja kaikenlaisesta näpertelystä. Jousipyssyjen rakentelu sekä polkupyörien korjaaminen oli jo pienenä poikana hänen lempipuuhaansa. Nykyisin Ampuja on aktiivinen pyöräilijä, ja polkupyörissä riittää aina näperrettävää ja fiksailtavaa.
– Olen rakennellut aina, joten tulevassa ammatissani pääsen yhdistämään sekä työn että harrastuksen. Mikäs sen hienompaa, Ampuja mainitsee.
Björkqvistin rahasto jakoi tänä vuonna apurahoina ja stipendeinä yhteensä 54 700 euroa: 27 000 euroa tieteen, ja 18 500 euroa taiteen tukemiseen. Opiskelustipendejä jaettiin tänä vuonna yhteensä 9 200 eurolla.
