Kylä tunnetaan tapahtumistaan

Mikäli pitkään valmisteltu hallintouudistus toteutuu, entistä suurempi osa isojenkin paikkakuntien peruspalveluista hoidetaan maakunnasta käsin. Kunnat ja kaupungit erottuvat entistä vähemmän palveluillaan, ja tapahtumista tulee entistä tärkeämpi keino profiloitua.

Tampere on teatterin pääkaupunki ja monessa muussakin hyvä haastaja Helsingille. Kangasala on löytämässä oman tonttinsa divaritason tapahtumakeskuksena. Kangasala-talo tarjoaa sopivan kokoisen areenan fiinimmän väen tilaisuuksiin ja pitää tuoreen kaupungin maakunnan menokalentereiden kärkijoukossa.

Sydän-Hämeen aktiiviset kylät tuottavat valtavan määrän omaleimaisia tapahtumia, joissa osaavat asukkaat ja myös kesämökkiläiset pistävät itseään isosti likoon. Maaseudulla toimii myös hieman pöhelö duudsonimeininki. Sitä edustavat muun muassa Kuhmalahti-pulling tai Helevetin tunareiden mopokisat.

 

Vuoden 2016 Häme-teko -palkinnolla palkittu Rautajärven Vanha savotta on esimerkki siitä, että tapahtumia voi tehdä myös ammattimaisesti ja työkseen. Vaikka taustalla toimii kolmesti vuodessa ison tapahtuman järjestävä savottakauppayritys, savotat ja puintipäivät perustuvat samanhenkisten ihmisten talkoisiin. Konemiehet eri puolilta maata tuovat mukaan vempaimiaan, taitojaan ja perinnetietämystään.

Yritystausta takaa sen, ettei tapahtuma jää projektiksi, joka järjestetään apurahan turvin pari kertaa. Lisäksi se on eräänlainen laadun tae: yritys ei voi järjestää parin traktorin ympärille hätäisesti kyhättyä tekelettä, joita perinnetapahtumien joukossa joskus myös näkee.

 

Suomen kesä on täynnä perinnetapahtumia, mutta talvisen Vanhan savotan kaltaisia ei juuri muualta löydy. Sydän-Hämeen suveenkin on syntynyt sympaattisia tapahtumapäiviä, joissa vanhat vempaimet herätellään henkiin.

Puntarin ja Oksalan perinnepäivissä puksutus on hiljentynyt, mutta niiden tilalle syntyy spontaanisti uusia. Esimerkiksi Mälkilässä tempaistiin viime kesän päätteeksi Suomi 100 -juhlavuoden hengessä: tapahtumapäivään kerättiin vaikuttava kokoelma entisaikojen koneita ja kulkupelejä.

Tapahtumasta ei välttämättä edes kannata tehdä jokavuotista perinnettä. Haltian Wanhojen moottorivehkeiden näyttelyä on järjestetty alusta alkaen neljän vuoden välein. Tämä on taannut sen, että sekä järjestäjien että kävijöiden mielenkiinto tapahtumaa kohtaan säilyy. Nykytahdilla seuraava näyttely on vuorossa vuonna 2019.

 

Savottameininki syntyi sotien jälkeen, kun jälleenrakennettava maa otti metsistään kaiken irti. Nykyisin tukkilaisromantiikkaa katsellaan ruusuisten lasien läpi, mutta aikalaisille se näyttäytyi raakana työnä. Miehen sekä työvälineiden ja -tapojen piti olla kunnossa, jotta metsähommissa pääsi tienisteille.

Perinnetapahtumissa näkee vielä hevosaikakauden ja justeeriajan eläneitä mestareita. He alkavat kuitenkin olla jo siinä iässä, etteivät vielä tänä vuonna tiedä, ovatko mukana ensi vuonna. Metsien miehet ovat vaikeasti korvattavissa, sillä nuoremmille pitäisi opettaa tulien teosta alkaen kaikki.

Vanhan savotan kaltaiset tapahtumat välittävät mielikuvaa kylästä ja koko paikkakunnasta. Ne eivät välttämättä kerää tuhansia kävijöitä ja täytä lehtien etusivuja. Mutta oman alan väelle ne ovat vuoden kohokohtia.

Eri alan harrastajilla on tiiviit verkostot ja fooruminsa, jotka levittävät tehokkaasti tietoa samanhenkisten keskuudessa. Omia kiinnostuksen aiheita seurataan tiiviisti, ja siksi esimerkiksi perinneharrastajien mielikuvakartoissa Rautajärvi on yksi maan keskipisteistä.

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>