Pysähtyminen ei ole kiireisessä nykyarjessa ihan helppoa. Psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio kyselikin Pälkäneen luennollaan, kuinka moni muistaa välillä pysähtyä juuri siihen tilanteeseen, mikä kulloinkin on käsillä.
– Tavallinen näky bussipysäkillä tai vaikka bussissa on, että kaivetaan heti puhelin esiin, kun aikaa on. Jatkuvasti tarkkaillaan, josko puhelin piippaa tärkeitä viestejä tai onko sosiaalisessa mediassa elämää. Laitteet vievät muutenkin ison osan ihmisten nykyisestä arjesta, Kallio sanoi.
Puhelimen ja älylaitteiden jatkuvat ärsykkeet pitävät mielen aktivaatiotason korkealla. Kallio haastoikin kuulijoitaan Nuijantalolla unohtamaan aina välillä puhelimen tai muut laitteet, ja olemaan vain hiljaa itsensä kanssa. Hiljentyminen oman mielen sisään tekee hyvää kiireisessä arjessa.
– Välillä pitää malttaa vain olla jouten ja levähtää. Pysähtyä, Kallio kannusti.
Kallio suosittelee kaikille laskeutumista läsnäoloon. Paikallaolo ei vielä tarkoita läsnäoloa. Läsnäoloa voi harjoitella paitsi ihmissuhteissaan myös oman itsensä kanssa.
– Ei läsnäolon tarvitse olla mitään ihmeellistä tai hienoa. Monen arjessa läsnäolon hetkiä on nykyisin hyvin vähän. Usein vaikkapa pariskuntien tai lapsiperheen vanhempien yhteisissä hetkissä on mukana jokin kolmas osapuoli, vaikkapa televisio.
Psykoterapeutti muistutti, että läsnäolo toiselle on kallein mahdollinen lahja. Kohtaamme toisen ihmisen aina tunnepuolella, ja aikuisten ja lasten välisissä suhteissa asia vielä korostuu. Lapset oppivat siitä, miten heidän kanssaan toimitaan ja miten heidän kanssaan on oltu. Kun lapsi pettyy, miten vanhemmat reagoivat siihen? Kun lapsi onnistuu, miten hänen kanssaan iloitaan?
– Aikuinen auttaa ja tukee lasta tunteiden säätelyssä: aikuiset ovat lasten tunnevalmentajia. Tasapainoisella aikuisella on kyky virittäytyä lasten ja toisten ihmisten tunteiden tasolle.
Kallio lisäsi, että hyvä vanhemmuus tai hyvä parisuhde ei aina ole kivaa. On inhimillistä, että joskus aikuinen epäonnistuu. Tulee huudettua lapselle, hermostuttua uhmaikäisen kiukkukohtaukseen tai teini-ikäisen tunnekuohahteluihin.
– Hyvän vanhemman ei tarvitsekaan vetää koko ajan täydellisesti. Tärkeää on, että vanhempi huomaa, kun on menty metsään, sanoittaa tilanteen ja sitten palataan taas normaaliin päiväjärjestykseen.
Arki voi olla kuormittavaa
Elämän kokonaisuus voi nyky-yhteiskunnassa olla melkoisen kuormittava. Perheissä vanhempien työt, lasten koulunkäynti ja päivähoito, harrastukset, kotityöt ja sosiaalisten suhteiden ylläpito täyttävät ison osan arjesta. Stressitasot ovat väistämättä välillä korkealla. Olisi kuitenkin tärkeää, että stressitasot myös laskisivat nopeasti.
– Jokin koe tai esiintyminen saa helposti stressitason nousuun, mutta kokeen jälkeen stressi laskee. Jos stressitasot ovat jatkuvasti korkealla, ihminen kuormittuu.
Omaa kuormittuneisuuttaan voi Kallion mukaan arvioida muutaman käsitteen avulla. Tyypillisiä kuormittuneisuuden tunnusmerkkejä ovat myötätunnottomuus, vetäytyneisyys, kiukkuisuus ja negatiivisuus.
Kallio muistutti, että on myös hyvä muistaa rakkauden olevan opittu kieli. Mennyt elää nykyisissä sukupolvissa, ja jokainen kantaa mukanaan edellisiä sukupolvia. Hyvät ja huonot taidot siirtyvät sukupolvesta toiseen. Usein varsinkin se, mistä vaietaan, siirtyy eteenpäin.
– On aina jokin syy, miksi ihminen toimii siten kuin toimii. Voi pysähtyä miettimään, millaisia olosuhteita omilla vanhemmilla tai isovanhemmilla on elämässään ollut.
Tärkeät, hyvät ihmissuhteet
Hyvä elämä tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Kallio muistutti Nuijantalolla, että onnellisuuteen ei kannata tietoisesti pyrkiä. Onnellisuus tavoitteena ei toimi, sen sijaan onnellisuus syntyy usein sivutuotteena.
Hyvät ihmissuhteet kantavat läpi elämän. Kun elämä tuo vastaan väistämättä vastaan töyssyjä ja törmäyksiä, jokaisen mielellä on omia keinoja kohdata vastoinkäymisiä. Yhtä lailla hyvät ihmissuhteet kantavat vaikeuksien läpi.
– Olemme toinen toistemme turvavöitä. Lievennämme matkan varrella esiin tulevia töyssyjä ja autamme myös nauttimaan matkan vauhdista, Kallio vertasi.
Arjessa on hyvä muistaa vahvistaa sitä hyvää, mitä siinä on. Toistot ratkaisevat. Lapsiperheissä on tärkeää paitsi se, miten lasten kanssa ollaan, myös se, miten vanhemmat ovat itsensä kanssa.
– Pitää muistaa mallintaa myös omia tunteitaan ja tarpeitaan, Kallio muistutti.
Kallio kannusti kuulijoita ylipäätään miettimään, mitä itse kukin tuo mukanaan työpaikalle tai vaikkapa perheen yhteiseen vapaa-aikaan.
– Tunteet tarttuvat. Mitä juuri sinä haluat tuoda paikalle?
