Olin pari viikkoa poissa maasta eli luin tämän vuoksi yhdeltä istumalta useamman viikon Sydän-Hämeen Lehdet kerralla ja huomasin ilokseni, että Asta Metsomäki oli myös innostunut jakamaan tärkeitä asioita, sen jälkeen kun Anja Salovaara oli tuominnut minut kovin sanoin (SHL 7.2.2018). Nämä Asta Metsomäen ajatukset ovat hyvin oikeita, mutta jotain hyvin oleellista jäi silti uupumaan. Totta tosiaan on, että vain Kristuksen ansion kautta pelastumme, emmekä omien tekojemme kautta. Mutta mitä muuta sanoo Pyhä kirja? Esim. Room. 2:5 sanoo: ”Mutta kovuutes ja katumattoman sydämes jälkeen kartutat sinä vihan itselles vihan päivänä, kuin Jumalan oikia tuomio ilmaantuu”.
Näemme siis, että ilman ihmisen katumusta ja halua muuttaa elämäänsä Jumalan mielen mukaiseksi ei ole Jumalan mieleistä oppia. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaikki synnit, mitä sydämessämme majailevat paljastuisivat, jotta ne voisi kantaa Kristuksen puhdistettavaksi, että eivät tulisi siten kuoleman hetkellä sielumme pelastuksen esteeksi. Ihminen, joka on antanut luvan Jumalalle tutkia sydämensä ja tuoda sieltä esiin kaiken sen moninaisen pahan, mitä emme kukaan itsekään uskoisi sieltä löytyvän, ei enää pelkää tai säikähdä sanaa ”Tuomio”, koska ei ole enää mitään salattavaa. Mutta ihminen, joka ei anna Jumalan tutkia ja puhdistaa sydäntään, niin pelkää ja säikkyy kaikkea eli menee aina sekaisin, kun kuulee puhuttavan esimerkiksi Tuomiosta tavalla tai toisella.
1900-luvun alussa oli vallalla hyvin voimakas lakihenkisyys (ulkonaiset teot olivat uskon tärkein mittari), joka muuttui sodan jälkeen muutamassa vuosikymmenessä kevytmielisyydeksi (Armon varkaudeksi) uskonnollisissa piireissä eli mentiin oikeanpuoleisesta ojasta Elämän tien yli vasemmanpuoleiseen ojaan. Molemmat opit ovat yhtä vaarallisia eli kumpikin estää ihmisen käymästä eteenpäin Elämän tietä.
Nyt kun suurin osa uskonnollisista piireistä ympäri maailmaa kuuluttaa vain tätä 1900-luvulla syntynyttä uutta oppia eli ”Jeesus on kaikki sovittanut”, mutta ilman halua katua ja parantaa elämäänsä, niin mitä tämä on saanut aikaan? Eikö meidän nykyaikainen Uusluterilainen kirkkomme ole samassa tilanteessa tämän vuoksi, kuin Joona aikanaan eli matkalla Tarsiiseen tekemään kauppaa maailman kanssa? Mitä tämä kaupanteko sitten on? Yksinkertaisesti vain halua miellyttää kaikin keinoin ihmisiä, että he eivät lähtisi pois kirkosta eli numerot ovat tulleen tärkeimmiksi, kuin Jumalan sana tai yksittäiset ihmiset. Mihin tämä johti, kun Joona lähti pakoon sitä tehtävää, minkä Herra oli hänelle antanut? Tuli myrsky ja maailman ihmiset heittivät Joonan veneestä mereen.
Näinhän tulee tapahtumaan myös meidän Uusluterilaiselle kirkollekin ja on jo osittain tapahtunut eli maailman ihmiset äänestävät jaloillaan ja valtio rahoillaan eli ovat heittäneet/heittämässä kirkkoa yli laidan ”mereen” niin sanottuna ”Vanhentuneena jäänteenä menneestä maailmasta”. Voimme Joonan kirjasta lukea lopun tästä allegorisesta tarinasta.
Tavallinen vanhan ajan uskovainen
Markku Uotila
Kommentointi on suljettu.