Suomen sadan vuoden takaisista kohtalon hetkistä on käytetty monta puheenvuoroa. Täydellisimmän ja tasapuolisimman artikkelisarjan on julkaissut Sydän-Hämeen Lehti.
Lehden laaja artikkelisarja ansaitsisi pahviset kannet. Niiden sisään saataisiin yhtä oikeudenmukainen raportti kuin talven 1918 tapauksista kertonut vähälle huomiolle jäänyt pispalalaisen Erkki ”Napi” Lepokorven kirjoittama avainromaani ”Käy ruusutkin kukkimaan”.
Talven jatkuneissa muistoissa selviää sekin, miksi talven 1918 tapahtumista on vieläkin vaikea löytää sodalle nimeä.
Vapaussotana Pohjanmaalta lähtenyt veristen taisteluiden tapahtumasarja on punakapina laillista hallitusta vastaan, kansalaissota valkoisten ja punaisten välillä, tai sisällissota, johon Helsinkiin saapuneet saksalaisjoukot antoivat ratkaisevan panoksen.
Suomeen juuttuneet venäläiset saivat lähteä. Itsenäisyysjulistuksen allekirjoittanut Lenin ei lähettänyt heidän tuekseen merkittävää tulivoimaa ja lopputulos tiedetään. Suomi on edelleen itsenäinen maa Talvisodan ja Jatkosodankin jälkeen.
Pälkäneen kirkkoherra Jari Kemppainen muistuttaa siitä, että oli vaikea saada Pohjanmaan valkoisia ja etelän punaisia taistelemaan toisiaan vastaan. Tiedän sen, että ainakin isäni vanhin veli Juha lähti Lapualta sotaan tietämättä punaisista mitään. Vöyrin sotakoulu antoi tukea ja uskottavuutta Mannerheimin Vaasaan Saksasta saapuneille jääkäreille. Arviolta 30 000 venäläistä sotilasta oli kieltäytynyt poistumasta maasta edellisen vuoden itsenäisyysjulistuksesta huolimatta.
Esimerkiksi Vöyrin sotakoulussa opiskellut vänrikki Eljas Erkko johti komppaniaa, joka tyhjensi Ylistaron kansakoulun ja passitti sitä miehittäneet sata venäläistä etelän junaan. Kahakassa kuoli yksi sotilas ja hänkin suomalainen, vahingonlaukauksesta.
Setäni sai surmansa Tampereen valtauksessa saatuaan luodin päähänsä Kurjentaipaleen ja Nekalankadun risteyksessä. Eljas Erkko palasi Helsinkiin johtamaan Helsingin Sanomia.
”Suomen hauskin mies” ei ole Suomen hauskimpia elokuvia, kaukana siitä. Se keskittyy tuon sodan omituisuuksiin, muun muassa siihen, että useiden näyttelijöiden johtamassa punakaatissa kerrotaan näyttelijä Jalmari Parikan tarina. Laivalla Kotkaan saapuneelle saksalaisdelegaatiolle ja valtionhoitaja Sinhufvudille esitetty komedia vaihtoi teloittamisen elinkautiseksi. Martti Suosalon roolihahmo Toivo Parikkana on suomalaisen elokuvan huippusuorituksia.
Vielä kiitos opetusneuvos Pekka Leinosen organisoimasta vuotuisesta konsertista Temppeliaukion kirkossa, jossa vuosi vuodelta Talvisodan päättymisen vuosijuhla (13.3.) tekee kunniaa tuoreimpien sotien sankareille ja sankarivainajille.
