Maakuntavaaleista ja puoluetoiminnan luonteesta keskusteltiin demariyhdistysten kevätkokousten päälle SDP:n puoluesihteerin Antton Rönnholmin kanssa lauantaina Suoraman työväentalolla. Kangasalan kaupungissa toimii kolme sosialidemokraattista yhdistystä, Kangasalan kirkonkylän, Kuhmalahden ja Suoraman yhdistykset. Ne kaikki olivat edustettuina Kangasalan sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön kevätkokouksessa.
Työväentalolla näkyi ilahtuneitakin kasvoja, sillä täällä nyt maaliskuun puolivälin jälkeen ensi kertaa tavattu kuulijoitaan reippaasti nuorempi puoluesihteeri Antton Rönnholm ilahdutti kokousväkeä painottamalla muun muassa sellaisia sanoja kuin luottamus ja jopa ilo.
Maakuntauudistus, joka tuo jos tuo meille äänestäjille syksyllä taas uudet vaalit, sen sijaan sai niinkin karhean luonnehdinnan kuin ”lumedemokraattinen”. Sitä on ehditty arvostella muun muassa siksi, että näyttää siltä kuin kansanedustajia tarvittaisiin näihinkin vaaleihin veturiehdokkaiksi. Heistä moni ei ole ilahtunut tästä lisätehtävästä eikä enää voisi puhua niinkään demokratiasta kuin valistuneiden harvainvallasta.
– Nuorisovaaleja näistä ei tule, Rönnholm arvioi maakuntavaaleja.
Ruotsissa ei ole lähdetty rajaamaan ehdokkaita. Kaikki voivat olla ehdokkaina politiikan kolmella tasolla, mutta kunnallisesta, maakunnallisesta ja valtakunnallisesta toimia voi vain kahdella tasolla. Äänestäjät ovat asettaneet kiinnostavimmiksi eduskuntavaalit.
– Kysymys luottamuksesta on ajautunut noidankehään, Rönnholm kertoi. Sitä kuitenkin tarvittaisiin sekä omaan itseen, toisiin, tulevaisuuteen ja yhteiskuntaan.
Vaikka Kangasalla kuten koko Pirkanmaalla olot ovat paremmat kuin isossa osassa muuta maata, kansalainen voi ihmetellä. ”Olen ihminen, en kuluerä”, moni ikääntynyt suomalainen voi nykyään todeta kuten senkin, että ”Olen työtön, en laiska”. Valta ei juuri nyt näytä kuitenkaan näin ajattelevan.
Iso kysymys on esimerkiksi se, miten vanhuspalvelut järjestetään ja miten ylipäätään voi saada palvelua. Kepillä heristetään työhön, jota ei kerta kaikkiaan ole kuin parhaiten pärjäävillä alueilla.
Rönnholm kertoi painottavansa järjestöllisessä kehittämisessä jäseniltä kysymistä, yhteyksiä kuntapäättäjiin, paikkoja osallistua, uusia kampanjointimenetelmiä ja mm. arvokkuuttakin, kun luottamusta poliittisen järjestelmään ei ole tai ainakin se on merkittävästi heikentynyt.
Somehuomio keskittyy nyt muun muassa maahanmuuttokeskusteluun ja henkilökohtaiseen elämään. Demareille on nakitettu keskustelu puolueen tilasta. Rönnholm painottaisi mieluiten järjestöelämänkin sijasta keskustelua esimerkiksi kansainvälisistä asioista ja ympäristöstä sekä taloudesta.
– Iso kuva on hukassa ja luottamus heikentynyt, hän luonnehtii.
Nyt pitäisi hänen mukaansa ottaa kantaa tekniseen kehitykseen ja työn muutokseen, ihmisen toiminnan vaikutuksiin maapallolle, demokratian ja osallisuuden tulevaisuuteen, keskinäisen riippuvuuden maailmaan, talouden eriarvoistumiseen ja rakennemuutoksesta kaupungistumiseen.
– On tärkeää olla paalupaikalla, hän luonnehti esimerkiksi tietoa siitä, että jos Suomen jakaa neljään osaan, sosialidemokraatit ovat tasaisimmin läsnä.
Viestinnässä Rönnholm korostaa luottamusta, iloa, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja perusteluja.
– Suomen paras ohjelmatyö ei riitä. Omassa vaihtoehdossamme uudistamme rakentavasti emmekä vain räksytä. Monenlaisia ehdokkaita tarvitaan. Kaikissa vaaleissa kaikki lähtee ehdokasasettelusta, minkä järjestöväki kaikkialla hyvin tietääkin.
Marjatta Pöllänen
