Kun uuden auton hankkiminen alkoi ajankohtaistua runsaat kaksi vuotta sitten, pälkäneläinen Anni Niva puolisoineen alkoi selvittää vaihtoehtoja bensa- ja diesel-autoille. Tampereella sijaitsevan työpaikan vuoksi päivät venyivät julkisilla kulkiessa pitkiksi, ja kaupungin pään ruuhkissa seisoessa ympäristöasiat alkoivat painaa mieltä entistä enemmän. Nivat päättivät hankkia biokaasuauton.
Sähköautot olivat jo tuolloin hinnaltaan kalliimpia. Yhtenä vaihtoehtona oli bensa-auton muuntaminen kaasuautoksi, mutta Nivat päätyivät hankkimaan suoraan kaasuautoksi rakennetun auton. Anni Nivalla on kaasuauton omistajana tunne, että biokaasusta puhutaan koko ajan entistä enemmän. Nivan mukaan hänen lähipiirissään ei kuitenkaan ole muita kaasuautoilijoita, mutta autoilumuoto on herättänyt esimerkiksi työkavereiden keskuudessa kiinnostusta.
– Työkaverit ovat kiinnostuneet, kun olen kertonut autostani. Mielenkiintoa on, muun muassa juuri siitä, että onko hankkiminen hankalaa ja lähteekö auto talvella käyntiin, Niva kertoo.
Kysyjiä kiinnostaa myös se, missä biokaasuautoa voi tankata ja paljonko polttoaine maksaa.
– Kun heille kertoo, että tankkaaminen on melkein puolet edullisempaa kuin fossiilisten polttoaineiden tankkaaminen, niin silloin sanotaan, että voisihan sitä harkitakin. Monelle polttoaineen hinta on se asia, joka laittaa miettimään, voisiko kaasuauton hankkiminen olla mahdollinen vaihtoehto, Niva sanoo.
Netistä löytyvän tankkausasemakartan mukaan esimerkiksi Hämeenlinnassa on yksi tankkauspiste ja Tampereella kaksi. Nivaa tankkausasemien harva sijainti ei stressaa, tosin tankkausta pitää hieman suunnitella etukäteen.
Suomessa biokaasutuotanto on vasta alussa
Biokaasu tehdään uusiutuvista biomassoista. Luonnonvarakeskus Luken tutkija Elina Virkkusen mukaan maataloudessa lanta ja peltobiomassat ovat hyviä biokaasulähteitä. Maatilan ulkopuolisista massoista kaikki, joka on joskus ollut elävää eli erilliskerätty biojäte, kuten ruuantähteet, elintarviketeollisuuden jätteet ja myös puhdistamolietteet tuottavat kaasua.
Myös kaatopaikoilta kerätään kaasua erityisillä kaivoilla maahan vuosikymmenten aikana kertyneen eloperäisen aineen vuoksi. Tätä kaasua käytetään paljon energiaksi, mutta liikennekaasu on hieman vaikeampaa puhdistettavaa, koska aineksessa on erilaisia aineita ja epäpuhtauksia.
– Oikeastaan maatalouden massat ovat niin sanottuja helppoja raaka-aineita, koska ne eivät sisällä mitään tai hyvin vähäisiä määriä esimerkiksi antibiootteja. Kaasuunhan antibiootit eivät mene, mutta siitä jää jäännös, jota on lähes yhtä paljon kuin mitä sinne laitetaan, ainehan ei häviä mihinkään.
Koko energiantuotannon mittakaavassa biokaasutuotannon osuus on Suomessa ainakin toistaiseksi pieni. Virkkusen mukaan kiinnostus juuri liikennekaasuun tuntuu olevan kasvussa.
– Kaasuautoilussa meillä tullaan aika paljon jäljessä, jos verrataan esimerkiksi Ruotsiin. Siellä biokaasua tehdään biojätteestä ja yhdyskuntajätteestä. Suomessa biokaasutuotanto on vasta alussa, ja käytettävä kaasu käytetään usein lämmitykseen.
Biokaasu sisältää metaania ja hiilidioksia. Kyse on samasta metaanista kuin maakaasussa, eli biokaasuautoon voi yhtä hyvin tankata maakaasua. Osa biokaasutankkausasemista sijaitsee maakaasuverkon yhteydessä, eli tankatessa voi valita tankkaako maakaasua vai biokaasua. Verkon yhteydessä olevien asemien lisäksi tankkauskarttaan on alkanut tulla myös irrallaan verkosta olevia tankkauspisteitä.
Virkkusen mukaan biokaasu on kaikista helpointa polttaa lämmöksi lämmityskattilassa, koska tällöin sitä ei tarvitse puhdistaa eikä sille tarvitse tehdä muitakaan jalostustoimenpiteitä. Seuraava aste on sähköntuotanto, joka vaatii esimerkiksi ottomoottorin ja generaattorin. Tässäkään tapauksessa kaasua ei tarvitse jalostaa ja siitä syntyy lämpöä oheistuotteena. Liikennekaasu taas vaatii omat investointinsa, koska kaasu pitää puhdistaa, siitä pitää poistaa hiilidioksidi ja kaikki muut epäpuhtaudet, ja se pitää myös paineistaa.
Biokaasusta puhuttaessa lannoitusvaikutus on asia, jonka tutkija näkee tärkeänä. Ravinnekierto on iso teema koko keskustelussa.
– Biokaasulaitoksen jäännös on parempaa lannoitetta kuin esimerkiksi lannoittaminen lannalla sellaisenaan. Jäännös voidaan myös viedä sellaiseen paikkaan, missä lannoitetta tarvitaan. Tällä tavoin ravinteet saadaan kiertoon, eli sellaiset massat, jotka voisi ajatella muuten menevän ikään kuin hukkaan.
Kaasua myös tulevaisuudessa
Virkkunen mainitsee myös, että monet maat ja kunnat haluavat eroon fossiilisista polttoaineista. Esimerkiksi ruotsalainen Östersundin kunta teki jokunen aika sitten päätöksen tuottaa kaiken energiansa itse ja lopettaa fossiilisen energia käyttö vuoteen 2030 mennessä.
– Totta kai biokaasun tuottaminenkin maksaa, jos polttoaine tuotetaan itse. Mutta kun raha pyörii alueella ja jää aluetalouteen, niin syntyy monenlaista työpaikkoja ja hyötyä ympäristöhyötyjen lisäksi, Virkkunen sanoo.
Anni Nivan mukaan biokaasuautoilun kokemuksien jälkeen paluuta entiseen ei ole.
– On mukavampaa seisoa Tampereella ruuhkissa, kun tietää, että auton pakoputkesta ei tule niin saastuttavaa päästöä ulos. Sitä olemme miettineet, että vaihtaisimme pitkien matkojen ajamisen takia hieman aiempaa suurempaan autoon. Mutta paluuta bensa-autoon ei ole, eli uuden auton pitää olla kaasuauto.
