Pälkäne kärsii Tavasesta jo nyt

Pälkäne vastustaa kuntakeskukseen suunniteltua tekopohjavesilaitosta ennen kaikkea sen tuomien rajoitusten ja haittojen vuoksi. Vaikka 25 vuotta vireillä olleen hankkeen toteutuminen on edelleen epävarmaa, kunnan kehitystä haittaavat rajoitukset ovat tulossa niskaan jo nyt pohjavesialueen muutoksen myötä.

Tavase-hankkeen alkuvaiheessa ympäristökeskus hälvensi pälkäneläisten pelkoja siirtämällä pohjavesialueen rajan nykyiselle paikalleen harjun yli kulkevan sähkölinjan kohdalle. Nyt ympäristökeskuksen perillinen Ely-keskus on siirtämässä rajan Kostianvirtaan, jolloin keskustan pohjoispuolinen osa muuttuisi pohjavesialueeksi.

Muutoksesta julkaistiin muutama viikko sitten kuulutus lehdessä. Sen perusteella pälkäneläisten pitäisi osata marssia kunnantoimistolle tutkimaan asiakirjoja ja selvittämään, onko koti tai yritys tulevalla pohjavesialueella.

Ely-keskus ei kerro asiakirjoissa, mitä muutos asukkaille ja yrityksille merkitsee. Vaikutukset selviävät vasta jälkikäteen, kun yritykset hakevat ympäristölupia tai asukkaat uusivat lämmitysjärjestelmiään. Maanalaiset öljysäiliöt pitää kaivaa ylös, eikä maalämmölle enää saa lupaa.

 

Mikäli pohjavesialueen luokituksen ja rajauksen muutos etenisi normaalisti, Ely-keskus selvittäisi etukäteen, mitä muutos vaikuttaa pälkäneläisten elämään. Sen jälkeen niihin otettaisiin lupaprosessissa kantaa ja puntaroitaisiin etuja ja haittoja.

Nyt selvitysvelvollisuus sysätään haitoista kärsiville. Pälkäneläiset asukkaat ja yritykset joutuvat erilaisten hankkeiden yhteydessä tutkimaan ja selvittämään, ettei toiminta vaaranna pohjavesiä.

Pälkäneläisittäin Ely-keskuksen toiminta tuntuu kostolta. Kuntaa rankaistaan jälleen siitä, että se on pitänyt Tavase-asiassa puoliaan.

Tavasen viivästyminen ei kuitenkaan johdu pälkäneläisistä, vaan siitä ettei vedenhankintayhtiö ole osannut tutkia ja hakea lupia. Puutteelliset hakemukset ja virheelliset suunnitelmat ovat mutkistaneet hanketta.

Pälkäneläisten kannalta kiusallista on, että pelätyt haitat siirtyvät yhä lähemmäs kuntakeskusta, kun imeytysalueita ja kaivoja on ripoteltu suunnitelmissa pitkin Syrjänharjua. Pohjavesialueen muutoksella niiden ympärille piirretään suoja-alue, joka käsittää puolet kuntakeskuksesta.

 

Keskustassa ei ole vedenottoa, koska se alue siihen sovellu. Tutkimusten mukaan harjun pohjavesi kulkeutuu sinne Kuulialan peltoaukeiden kautta.

Jos vettä otetaan virran yläjuoksulta, alajuoksulla uitettavat hevoset eivät sotke juomavettä. Pälkäneellä ei kuitenkaan piitata luonnonlaeista, sillä pohjavesilaitosta Syrjänharjuun suunnitteleva Tavase uskoo saavansa veden kulkemaan ylämäkeen. Pohjavesialueen muutos ilmeisesti ennakoi sitä, että vesitornin tai Harjutuulen tienoilla harjusta pumpattava vesi kulkeutuu kaivoille Kostianvirralta.

Tavase uskoo tekopohjaveden tottelevan harjun uumenissa kulkevia vedenjakajia eri tavalla kuin aito pohjavesi. Vedenhankintayhtiö vakuuttaa, ettei harjuun imeytettävä järvivesi sotke Kinnalan vedenottamoa, koska sen suojana on kalliokynnys. Ely-keskuksen mielestä koko harju keskustaan saakka on kalliokynnyksistä huolimatta yhtä ja samaa pohjavesialuetta.

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>