Kuulemisaika päättyy 6.4.: Ratkaisusta ei voi valittaa

Pohjavesialueen muutos toteuttaa Tavasen haitat

Risto Reijonen (toinen oikealta) avustaa Pälkänettä pohjavesiasioissa. Kuvassa Tavasen toimitusjohtaja Petri Jokela ja vedenhankintayhtiön asianajaja Pirkko Öhberg esittelevät Tavasen suunnitelmia Vaasan hallinto-oikeuden Sauli Viitasaarelle. Oikealla Heikki Mäljä.

Pirkanmaan Ely-keskus esittää, että koko Pälkäneen keskustan pohjoispuoli muutettaisiin uudestaan pohjavesialueeksi. Nykyisin pohjavesialueen raja kulkee Aapiskukon pihan laidalta harjun poikki Keiniänrantaan. Raja siirrettiin harjun yli kulkevan sähkölinjan kohdalle Tavase-hankkeen lupaprosessin käynnistymisaikaan vuonna 2003, koska keskustan alue ei soveltunut vedenhankintaan.

Keskustaan laajeneva 1E-luokan pohjavesialue tuo mukanaan rajoitukset, joiden vuoksi Pälkäneellä on vastustettu Tavase-tekopohjavesihanketta. Aapiskukon ja Teboilin tankkauspisteet häädettäisiin pohjavesialueelta, ja vaarassa olisi myös Lahdentien varressa oleva lämpölaitos, joka tuottaa lämpöä keskustan kaukolämpöverkkoon.

Maanalaiset öljysäiliöt olisi poistettava, ja maalämmön rakentamiseen olisi vaikea saada lupaa. Lisäksi pohjavesialueen laajeneminen rajoittaisi hulevesien vesien maahan imeyttämistä, teiden suolausta sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä pelloilla ja puutarhoissa.

 

Hyödyt ja haitat pitäisi kertoa nyt

Risto Reijonen avustaa Pälkänettä pohjavesiasioissa.

– Pohjavesiä mahdollisesti vaarantavat toiminnot, kuten maa-ainesten ottaminen ja maalämpökaivojen rakentaminen vaativat pohjavesialueella tuhansien eurojen hintaisen ympäristölupaprosessin selvityksineen. Luvan saaminen olisi silti epävarmaa, Pälkäneen kuntaa avustava pohjavesiasiantuntija Risto Reijonen sanoo.

Pohjavesialueen muutoksesta aiheutuvat rajoitukset paljastuvat vasta vähitellen.

– Läpinäkyvään ja vuorovaikutteiseen päätöksentekoon pitäisi kuulua, että hankkeen hyödyt ja haitat tuodaan avoimesti esiin, jotta ne voidaan arvottaa päätöksenteossa. Nyt hyötyjen ja haittojen vertailu jää pälkäneläisten asukkaiden ja yrittäjien tehtäväksi. He joutuvat ympäristölupia hakiessaan tai öljysäiliöitä uusiessaan tekemään kalliit selvitykset ja osoittamaan, ettei toiminnasta ole vaaraa pohjavesille.

 

Rajaus ei piittaa vedenjakajista

Pälkäneen pohjavesiä on tutkittu 1990-luvulta alkaen, koska Tavase suunnittelee tekopohjavesialuetta Syrjänharjuun.

Tavase uskoo, ettei valtavien vesimassojen imeyttäminen Taustissa uhkaa parin kilometrin päässä olevaa Kinnalan vedenottamoa, koska välissä on pohjavesialueen jakava kalliokynnys.

Koeimeytyksissä havaittiin, että myös Taustialantien kohdalla kulkee kalliokynnys, joka ohjaa vesimassoja kohti Kuulialaa. Siksi uusissa suunnitelmissa imeytystä ja vedenottoa on ripoteltu pitkin Syrjänharjua myös nykyisen pohjavesialueen ulkopuolelle.

Tavasen suunnitelmat perustuvat siihen, että vedenjakajat pilkkovat harjun moneksi pohjavesialueeksi, mutta Ely-keskus käsittelee sitä yhtenäisenä kokonaisuutena, joka on kunnan vedenottamon vuoksi vedenhankinta-aluetta.

Pohjavesialueiden luokituksen ja rajauksen muutoksia ei perustella tekopohjavesihankkeella, vaan Ely katsoo, että koko harju on vedenjakajasta huolimatta Kostianvirtaan saakka jatkuvaa yhtenäistä pohjavesialuetta. Kinnalassa sijaitsevan Pälkäneen vedenottamon vuoksi ja vedenjakajan toisella puolella sijaitsevan Keiniänrannan Natura-alueen perusteella se halutaan pitää kokonaisuudessaan korkeimpana 1E luokan pohjavesialueena.

Ykkösluokan pohjavesialue edellyttää vedenottoa tai lähiaikoina toteutettavaa vedenottamoa. Sellaista suunnittelee ainoastaan Tavase, jonka lupahakemus on hylätty aluehallintovirastossa ja lainvoimaista päätöstä saadaan odottaa edelleen vuosikausia.

 

Raja siirrettiin 15 vuotta sitten

Pohjavesialueen raja siirrettiin nykyiseen paikkaansa Aapiskukon sähkölinjan kohdalle vuonna 2003 Tavase-prosessin aikana, koska pohjavesialueesta katsottiin koituvan kohtuuton haitta kuntakeskukselle. Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2012 raja oltiin siirtämässä takaisin Kostianvirtaan saakka, vaikkei alueella oltu tehty uusia tutkimuksia.

Vuosina 2015–2017 tehtyjen tutkimusten perusteella Pälkäneen kunta pyysi pohjavesialueen rajauksen tarkistamista, siten että kaakkoisrajaa siirrettäisiin Aapiskukon alueen luoteispuolelle ja Aapiskukko jäisi pohjavesialueen ulkopuolelle.

Ely-keskus tekee Aapiskukon ympärillä viime vuonna tehdyistä tutkimuksista päinvastaisen johtopäätöksen. Tutkimusten mukaan pohjavedet virtaavat kohti rauniokirkkoa ja sieltä edelleen kohti Kostianvirtaa eli 90 astetta eri suuntaan kuin mitä Ely-keskus aikaisemmin luuli.

Nyt tehdyt tutkimukset tehtiin Aapiskukon ja Nesteen toimesta. Ne liittyvät ympäristölupahakemukseen sekä kaavamuutokseen, joka siirtäisi polttoaineen myynnin pohjavesialueen ulkopuolelle.

Aapiskukon kaavamuutosta perustellaan sillä, ettei alue sovellu vedenhankintaan, eikä toiminta vaaranna harjun toisella puolella olevaa Keiniänrantaa päinvastoin kuin aikaisemmin arvioitiin. Ely-keskus on Aapiskukon ja Tavasen tutkimustuloksista ja pohjavesien virtaussuunnasta huolimatta sitä mieltä, koko että keskusta Kostianvirtaan saakka pitää muuttaa pohjavesialueeksi. Kaavamuutos ei ratkaise polttoainemyynnin ongelmaa, jos koko keskusta muutetaan pohjavesialueeksi Kostianvirtaan saakka.

 

Ratkaisusta ei voi valittaa

Muun muassa valkeakoskelainen kansanedustaja Pauli Kiuru on kritisoinut pohjavesialueen muutosprosessia, joka on erikoisuus suomalaisessa lainsäädännössä, sillä Ely-keskus ei tee rajojen siirrosta tai luokituksen muutoksesta valituskelpoista päätöstä. Pääsiäisen jälkeen päättyvä nähtävilläoloaika on viimeinen vaihe, kun kiinteistönomistajat ja yritykset voivat antaa asiasta mielipiteensä.

– Nyt pohjavesialuetta muutetaan ensimmäistä kertaa uuden asetuksen mukaisesti vieläpä asemakaavoitetulle alueelle. Lainsäätäjä ei edelleenkään ole säätänyt siihen mukaan valitusoikeutta, vaikka sitä vaadittiin. Ratkaisusta ei voi enää valittaa, Risto Reijonen kertoo.

Hän pitää prosessia erikoisena, sillä asemakaavoitetulla alueella kiinteistönomistajille ja toiminnanharjoittajille ei kerrota, mitä pohjavesialueen muutos heille merkitsee ja tarkoittaa.

– Lehdessä olevassa kuulutuksessa ei ollut edes karttaa muutosalueesta. Sen perusteella asukkaiden ja yrittäjien pitäisi osata käydä kunnan toimistolla katsomassa, koskeeko muutos heitä ja mitä se heidän kohdallaan merkitsee. Kuinkahan moni kiinteistön omistaja ja pienyrittäjä on täysin tietämätön heitä koskevasta hankkeesta?

Risto Reijonen avustaa kuntaa lausunnon laatimisessa. Siinä Ely-keskusta pyydetään esittämään tutkimukset, joihin muutos perustuu. Jos sellaisia ei löydy, kunnan mielestä muutos pitäisi kumota aiheettomana. Silloin alue putoaisi kakkosluokan pohjavesialueeksi, ja pohjavesialue pitäisi supistaa nykyisestä vastaamaan tehtyjen tutkimusten tuloksia.

Ely-keskus esittää Pälkäneen pohjavesialueen luokitukseen ja rajaukseen muutosta, joka siirtäisi rajan Kostianvirtaan.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.