Nuorisotyöttömyydestä lähes kokonaan päässyt Pälkäne nauttii työllisyyden hoidon mallikunnan maineesta. Nuijan keskiviikkopäivä osoitti, että tietä työelämään voidaan tasoittaa monella tavalla.
Ensin paikalliset yrittäjät esittäytyivät työpaikkaa ja kesätyötä etsiville, sitten uusyrityskeskus Ensimetrin asiantuntijat kertoivat kevytyrittäjyydestä, joka helpottaa siipien kokeilua yrittäjänä.
Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyt rekrymessut keräsivät runsaasti kävijöitä, mutta työpaikkoja esitelleitä yrityksiä oli silloin turhan vähän. Tänä vuonna asetelma kääntyi toisin päin: kymmenellä yrityksellä, yhdistyksellä ja kunnan yksiköllä oli tarjolla monenlaisia työtilaisuuksia kevääksi, kesäksi ja toistaiseksi. Sen sijaan kävijöitä oli liikkeellä turhan vähän.
Työpaikkojen etsijät ja tarjoajat pitivät tilaisuutta silti tervetulleena. Etenkin ensimmäistä paikkaansa hakevalla nuorella on aika korkea kynnys lähteä liikkeisiin kyselemään työpaikkaa. Niistä päättävien arki on usein kiireistä. Mutta parin tunnin messujen ajan työnantajat ehtivät keskittyä hakijoihin, jotka näkevät kerralla monenlaisia työtilaisuuksia.
Kunta palkkaa matkailuoppaita
Jyväskylässä yhteiskuntatieteitä opiskelevan Teemu Salmen viime kesä meni armeijassa. Siksi hänellä ei ole valmiina työpaikkaa, johon olisi helppo palata kesäksi.
– Olen laskenut verkkoja vesille sekä Jyväskylässä että Pälkäneellä. Jyväskylä on opiskelijakaupunki ja kesätyöpaikkojen hakijoita on valtavasti. Siksi en ole kovin toiveikas, että sieltä löytyisi paikkaa.
Salmi palaisi mielellään kotimaisemiin kesäksi. Rekrymessuilla esitellyt paikat olivat pääasiassa parin viikon pestejä, sillä työantajat pyrkivät järjestämään työtilaisuuden mahdollisimman monelle. Mutta useammasta lyhyestä pätkästä saisi kasattua vaihtelevan kesän.
Teemu Salmi innostui muun muassa kunnan matkailuoppaan paikasta. Kunta palkkaa täksi kesäksi kuusi nuorta, jotka neuvovat matkailijoita 18.6.–29.7. Nuijalla, Aapiskukossa ja Kostiakeskuksessa.
Kahdeksi viikoksi kerrallaan palkattavilta matkailuoppailta toivotaan aktiivista ja palveluhenkistä asennetta sekä ainakin englannin kielen taitoa. Oppaiksi otetaan 18 vuotta täyttäneitä, ja ajokortista on tehtävässä apua. Siksi palkka on hieman 16–18-vuotiaiden kesätyöpestejä parempi.
Oppaan paidoissa raitilla liikkuvien työntekijöiden toivotaan kertovan Pälkäneestä sekä paikan päällä että verkossa.
– Jokainen tekee Visit Pälkäne -sivuille blogitekstin ainakin yhdestä matkailukohteesta. Lisäksi toivomme tekstejä kesätapahtumista, esimerkiksi kesäteatterista ja Kirkkareilta. Siksi oppaille tarjotaan Kirkkariliput, elinkeinojohtaja Jaana Koivisto kertoo.
Kunta hoitaa palkan ja paperityöt
Yhdeksäsluokkalaista Henri Hastia kiinnostaa kaupan ala, ja siksi hän kyseli Sari Naulapäältä mahdollisuudesta työllistyä Pälkäneen K-Supermarketissa. Kauppa palkkaa mielellään aktiivisia nuoria, ja töitä olisi tarjolla jo ennen kesääkin.
Hast kuuluu 16–18-vuotiaiden ikäluokkaan, joille Pälkäne takaa kertaalleen kahden viikon kesätyöjakson. Kunta työllistää nuoria muun muassa päiväkoteihin, vanhusten päivätoimintaan, leiriohjaajiksi sekä urheilukenttien ja kiinteistöjen hoitoon.
Kunnan tuella voi työskennellä myös yrityksissä. Malli on tehty erittäin helpoksi sekä työntekijälle että työnantajalle, sillä kunta tekee työsopimuksen ja maksaa palkan.
– Yrityksen ei tarvitse edes olla pälkäneläinen, vaan työpaikan voi hankkia esimerkiksi Kangasalta tai Valkeakoskelta. Nuori sopii työnantajan kanssa parin viikon tai 60 tunnin työjaksosta, ja kunta hoitaa paperityöt ja palkanmaksun, nuorisotyöntekijä Minna Rauas esitteli.
Kunnan tukemia työpaikkoja haetaan kuntarekry-sivuston kautta. Näin kuntien työnhaussa käyttämä järjestelmä tulee nuorille tutuksi. Kunnan työpaikkojen hakuaika päättyy maaliskuun lopussa.
Laskutuspalvelu toi kevytyrittäjyyden
Rekrymessujen päätteeksi kuultiin laskutuspalveluista ja osuuskunnista, jotka mahdollistavat yritysmäisen toiminnan ilman yrityksen perustamista. Laskutuspalveluiden kautta esimerkiksi työtön, toisen palveluksessa oleva tai yrittäjyyttä kokeileva voi laskuttaa palveluistaan.
Verot, vakuutukset ja työnantajamaksut hoitava palvelu laskuttaa arvonlisäverottomasta loppusummasta muutaman prosentin palkkion. Kehittämispäällikkö Kaj Heiniön esimerkkilaskelmassa 2000 euroa laskuttava tienaa 1850 euroa. Laskutuspalvelun palkkio on 120 euroa, vakuutuksen osuus 10 euroa ja sosiaaliturvamaksu 20 euroa.
Laskutuspalvelut ovat räjäyttäneet muutaman vuoden aikana ”kevytyrittäjyyden” nopeaan kasvuun.
– Laskutuspalvelu ei auta markkinoinnissa tai asiakkaiden löytämisessä, mutta sen avulla yksityishenkilö voi laskuttaa helposti tekemästään työstä. Palvelu säästää yritystoimintaan liittyvältä kirjanpidolta ja byrokratialta, Heiniö esitteli.
Työntekijä on tavallaan töissä laskutuspalvelulla, joka ilmoittaa tulot verottajalle ja hoitaa vakuutusmaksut. Satunnaista keikkaa varten ei tarvita Y-tunnuksia eikä toiminimiä.
– Etenkään nuoret eivät haluta perustaa ja lopettaa yrityksiä pikkujuttuja varten, Heiniö kertoo.
Laskutuspalveluiden asema on selkiintynyt, ja niiltä saa palkkatodistukset esimerkiksi opintotuen maksajalle.
Monilla aloilla on myös osuuskuntia, jotka toimivat samalla periaatteella kuin laskutuspalvelut. Osuuskunnan jäsentä ei pidetä yrittäjänä, kun jäseniä on vähintään seitsemän, ja jokaisen osuus alle 15 prosenttia.
Laskutuspalvelu tai osuuskunta on hyvä vaihtoehto etenkin pieniä summia laskuttaville. Sen sijaan arvokkaampaa töitä tekevä pääsee halvemmalla hankkimalla kirjanpitäjän.
Monien laskutuspalveluiden palkkio pienenee sitä mukaa mitä enemmän niiden palveluita käyttää. Laskutuspalveluiden sivuilta löytyy laskureita, joilla voi vertailla niiden perimien palkkioiden suuruutta omassa tilanteessa.
– Laskutuspalvelun avulla voi testata yrittäjyyttä riskittömästi, Kaj Heiniö sanoo.
Kommentointi on suljettu.