Viime kauden päätteeksi karusti nelosdivisioonaan tippunut Sb Luja lähti kauteen mielessään vain ja ainoastaan yksi tavoite: ennen uuteen halliin siirtymistä ensi syksynä tulisi joukkueen sarjataso nousta astetta ylemmäs – takaisin kolmosdivisioonaan.
Vaikka Lujan kausi lokakuussa saikin mitä surkeimman alun, kun se hävisi heti ensimmäisen pelinsä 4–2 Letolle, niin sen jälkeen joukkue osoitti varsin nopeasti, kuka sarjassa tahtipuikkoa heiluttaa. Ensimmäisen pelin jälkeen Luja pelasi kahdeksan peliä tappioitta, ja tämän vuoden puolella joukkue kärsi ainoastaan kaksi pistemenetystä D-Koneen, ja Soittorasia 2:n kanssa pelattujen tasapelien myötä.
Niinpä jo hyvän aikaa ennen kauden viimeisiä pelejä oli selvää, että suora nousu ja nousukarsintapaikka ratkaistaan Lujan ja tamperelaisen Showtimen välillä – ja nämä kaksi kohtaisivat myös kauden päätöspelissä. Viimeiseen turnaukseen lähdettäessä Showtime hengitti vain pisteen päässä Lujan niskasta, vaikka pälkäneläisillä oli allaan jo peräti 15 ottelun pisteputki.
Päätösturnauksen avauspelissä Luja kohtasi aiemminkin vaikeuksia sille tuottaneen D-Koneen. Lujan suunnitelma voitosta ja paineen lisäämisestä Showtimelle ei ottanut tuulta alleen parhaalla mahdollisella tavalla, kun D-Kone karkasi ylilatautuneelta pälkäneläisjoukkueelta 0–4-johtoon jo avauserän puoliväliin mennessä. Aikalisän, maalivahdin vaihdon, ketjumuutosten ja kovennetun karvauksen myötä Luja alkoi saada otetta pelistä; Janne Ilomäen ohjattua Joni Haatajan syötön D-Koneen verkon perukoille pälkäneläiset käynnistivät pysäyttämättömän nousun. Joukkue ei lannistunut edes 1–6-tappioasemasta vaan nousi 8–7-voittoon.
Pienen painetestin läpäisy eli D-Kone-voitto lopulta riitti varmistamaan suoran nousun ennen suurta painetestiä eli Showtime-ottelua, sillä Showtime hävisi oman pelinsä. Näin ollen kauden viimeiseen otteluun jäi panokseksi lähinnä mainetta ja kunniaa. Maine ja kunnia kiinnostivat tällä kertaa enemmän Lujaa, joka kairasi ottelusta selkeän 5–9 voiton – ja venytti tappiottomien peliensä keston sarjanousuun oikeuttavasti jo 17 ottelun mittaiseksi.
