Naiselämää ennen, vähän nykynäkymiäkin

Mummon murinat

Nyt on puhuttu, miten miespomot ovat kohdelleet huonosti naisalaisiaan. Olikin kiintoisaa lukea siitä, mikä oli naisten osa 1600 ja 1700-luvuilla Suomessa, myös täällä Hämeessä. Kirja oli Tiina Miettisen Piikojen valtakunta, ja se oli Tieto Finlandia-ehdokkaana pari vuotta sitten. Käräjäoikeuksien pöytäkirjoista ja lukuisista muista lähteistä on löytynyt erilaisia naiskohtaloita. Monta kiintoisaa tapausta esimerkiksi sivusuhteista ja avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista kerrottiin. Joskus au-äidin asema oli melko turvallinen, vaikka virallisesti ei vihillä käytykään.

On meille tuttuja paikkoja. Esimerkiksi Rautajärvellä oli Sääksmäen Lahisten kartanon lampuotitila,jossa asui Valpuri Yrjöntytär. Vihavuoden myllyllä syntyi 1629 jauhatushomman aikana Sipi Eskonpojan ja sotilaan vaimon Valpuri Matintyttären romanssi. Kirjassa arvellaan, ettei Hella Wuolijoki tiennyt kartanossa 1600-luvulla sattunutta tapausta, joka oli kuin näytelmästä Niskavuoren nuori emäntä. Isäntä Peter Paavalinpoika saattoi raskaaksi piikansa, Myöhemmin hän nai säätynsä mukaisesti, ja piika häipyi talosta.

Lisää tuttuja paikkoja mainitaan, esimerkiksi Aitoon Lemmettylä. Siellä asunut notaari Johan Wallenius kertoo olleensa 1797 kummina sukulaistensa piian au-lapselle. Runsas sata vuotta aiemmin olivat saman tilan renki ja piika ongelmatilanteessa. Kuhmalahden Noksoisten tilalla baltiansaksalaisen säätyläisperheen jäsen Anna Feirich eli ”avoliitossa” kornetti Ludvig Otto von Qvantenin kanssa. Tosin he myöhemmin avioituivat. Suhtautuminen oli noina aikoina ankaraa. Kuolemantuomioitakin annettiin ja raipparangaistuksia. Todistaminen ei aina ollut puolueetonta. Ei ollut nykytyylisiä isyystutkimuksia, joten isyydestä saatettiin syyttää väärää miestä.

Naisen asema on nykyään aika erilainen. Moni haluaa saada lapsen, vaikka ei ole aviossa tai edes avoliitossa. Ja viime aikoina on nähty, että naiset osaavat taistella oikeuksistaan, jos on keljuja pomottajia esimerkiksi taiteen aloilla. Viimeksi on sortaja käynyt ilmi kansallisbaletissamme. Nyt on parjattu Aku Louhimiestä naisen ikävästä sorrosta, vaan eivät ne taiteen komentajat aina ole miehiäkään hyvin kohdelleet. Piti taas lukea Eppu Salmisen kirja Lasten ristiretki, jossa hän kertoo Jouko Turkan komennosta Teatterikorkeakoulussa. Oli kuulemma laitoksen talonmieskin sanonut, että täällä on teetetty oppilailla asioita, joista armeijassa kapiainen joutuisi vankilaan. Urheilutreenaus oli kohtuutonta. Cooperin testissä piti päästä 3000 metriin. Kyllä olisivat joukosta karsiutuneet entisajan tähdet. Tuskin Ansa Ikonen ja Tauno Palo olisivat Turkalle kelvanneet, heillä kun oli etusijalla sielukkuus ja herkkä ilmaisu. Eivät niinkään tykänneet hikoilusta, läähätyksestä ja kuolaamisesta.

Mymmeli

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>