Lepää ja löydä voimaa Tuomasmessusta

Tuomasmessussa on erilaisia rukousalttareita, joiden äärellä voi hiljentyä.

Pälkäneen kirkossa järjestetään Tuomasmessu sunnuntaina 22.4. kello 11.

Tuomasmessu on evankelis-luterilaisen kirkon muodoltaan vaihtoehtoinen jumalanpalvelus, joka on saanut vaikutteita niin liturgisesta uudistusliikkeestä kuin 1900-luvun herätyskristillisyydestä. Messun nimi viittaa ”epäilijänä” tunnettuun apostoli Tuomaaseen.

Tuomas sanoi hänelle: ”Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?” Jeesus vastasi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” Johannes 14: 5-6

Helsingissä vietetään huhtikuussa Tuomasmessun 30-vuotisjuhlaa. Maailman ensimmäinen Tuomasmessu järjestettiin huhtikuussa 1988 Agricolan kirkossa Helsingissä.

Tuomasmessu kehitettiin alun perin etsimään uusia tapoja viettää jumalanpalvelusta, kun kävijämäärät kirkoissa vähenivät. Messua on käytetty koekenttänä uusille ideoille. Osa näistä ideoista siirtyi jumalanpalvelusuudistuksessa myös normaaliin messuun.

Tuomasmessu toteutetaan yleensä laajan vapaaehtoisjoukon turvin, johon kuuluu muusikoita, esirukoilijoita, sivualttarien rakentajia, ehtoollisavustajia. Pälkäneen Tuomasmessun toteuttajina ovat partiolippukunta Kostian Kahlajaat, alakouluikäiset kerholaiset, Diakonia- ja Yhteisvastuukeräysväki sekä Naiset Toivon lähteellä -piiri.

Vieraiksi saapuvat Eeva ja Jari Vähäsarja Itävallasta. Medialähetys Sanansaattajien lähetystyöntekijät toimivat Trans World Radion palveluksessa.

Pälkäneen seurakunta tukee Turkin Toivoa naisille työtä. Tuomasmessussa saarnan pitävä Eeva Vähäsarja toimii järjestön koordinaattorina Euroopan, Lähi-Idän, Keski-Aasian ja Pohjois-Afrikan alueella.

Tuomasmessussa on erilaisia rukousalttareita, joiden ääressä voi pysähtyä hiljentymään messun rukousosassa. Pälkäneen kirkossa on ainakin partio-, yhteisvastuu -, Naiset toivon lähteellä -, tyttöjen ja poikien ja lasten alttarit.

Tuomasmessu poikkesi alkuaikoinaan tavallisesta messusta erityisesti musiikiltaan, joka oli silloin vaihtelevampaa ja kokeilevampaa kuin tavallisissa jumalanpalveluksissa. Pälkäneen Tuomasmessun musiikista vastaa kanttori Johanna Lemmetyinen Tuomaskuoron ja bändin kanssa.

Kirkkoherra Jari Kemppainen toimii messun liturgina. Kemppaiselle Tuomasmessu on tärkeä ja rakas jumalanpalvelukset muoto.

– Tuomasmessussa käyvät ihan tavalliset ihmiset, jotka pohtivat riittämistään ja jaksamistaan. Messuun voi siis tulla ihan sellaisena kuin on. Surut ja ilot voi jakaa rukouksessa, voi saada siunauksen tai sytyttää oman kynttilän. Tai vain istua penkissä. Lauluun voi liittyä tai vain kuunnella. Messu päättyy yhteiseen ehtoolliseen, johon useimmat haluavat osallistua.

Ennen Pälkäneelle tuloa Kemppainen toimi kymmenen vuoden ajan Hyvinkään Tuomasmessupappina ja johti kerran kuussa Hyvinkään Tuomasmessun.

– Jostain syystä messun jälkeen askel tuntuu kevyemmältä, Kemppainen sanoo.

Messun jälkeen on kirkkokahvit ja lähetystilaisuus.

Tuomasmessussa on erilaisia rukousalttareita, joiden äärellä voi hiljentyä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?