Tilitarkastajan vastuu

Lukija tiedustelee tilintarkastajan vastuuta tilanteessa, jossa pienen asunto-osakeyhtiön toimijat ovat toimineet huolimattomasti tai virheellisesti.

Lukija kertoo, että asunto-osakeyhtiön yhtiökokous oli päättänyt yhteisen pesukoneen hankkimisesta yhtiölle. Pesukoneen hankinta oli annettu isännöitsijän tehtäväksi.

Taloyhtiöön oli kuitenkin hankittu isännöitsijän toimesta kuusi pesukonetta. Kaikkia tilattuja koneita ei ollut toimitettu yhtiön tiloihin siitä huolimatta, että rahoitusyhtiö oli laskuttanut hankinnoista.

Hallitus ja tilintarkastaja olivat hyväksyneet tilinpäätökset ilman, että asiaan olisi kiinnitetty huomiota. Lukija tiedustelee, voiko tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja olla vastuussa oman toimintansa osalta virheellisestä toiminnasta.

 

Kaikissa asunto-osakeyhtiöissä ei ole valittu tilintarkastajaa. Mikäli asunto-osakeyhtiö on pieni, yhtiökokous on saattanut päättää, ettei tilintarkastajaa valita, vaan toiminnan tarkastaa toiminnantarkastaja.

Tilintarkastajan valinnasta säädetään asunto-osakeyhtiölaissa ja tilintarkastuslaissa. Lakien mukaan tilintarkastaja on valittava yhtiöissä, joissa on vähintään 30 osakkeenomistajan hallinnassa olevaa huoneistoa taikka yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy: taseen loppusumma ylittää miljoona euroa, liikevaihto ylittää 200 000 euroa tai palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja vastaavat vahingosta, jonka hän on tehtäväänsä suorittaessa aiheuttanut yhtiölle tahallaan tai huolimattomuudesta. Tilintarkastajan vahingonkorvausvastuusta säädetään tilintarkastuslaissa ja toiminnantarkastajan vahingonkorvausvastuusta asunto-osakeyhtiölaissa. Tilintarkastuksessa tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan tulee tarkastaa asunto-osakeyhtiön tilikauden kirjanpito, tilinpäätös, toimintakertomus ja hallinto. Hallinnon tarkastuksessa tarkastetaan se, onko asunto-osakeyhtiön hallinto toiminut asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksessä mainittujen määräysten mukaisesti.

Vahingonkorvausvastuun toteutuminen vaatii vähintään huolimatonta toimintaa tarkastusta tehtäessä.

Tilintarkastaja on ammattipätevyyden omaava henkilö, kun taas toiminnantarkastaja on usein maallikko, jolla on suppeampi tietämys ja tuntemus kirjanpidollisista asioista. Tämän vuoksi voidaan olettaa tilintarkastajan huolellisuusvaateen olevan ankarampaa kuin toiminnantarkastajan vaikka muutoin periaatteet vahingonkorvausvastuusta ovat samankaltaiset.

Korkein oikeus on käsitellyt useita nimenomaan tilintarkastajan vastuuta koskevia tapauksia. Tapausten osalta voidaan todeta, että tilintarkastajalla on lähinnä jälkikäteiseen valvontaan liittyvä rooli.

Mikäli yhtiön isännöitsijä on tehnyt virheen yhtiön toiminnassa ja toiminut vastoin hallituksen päätöksentekoa, tilintarkastajan vastuu voisi liittyä siihen, että toiminta on voinut jatkua edelleen seuraavalla tilikaudella sen vuoksi, ettei asunto-osakeyhtiö ole tullut tietoiseksi virheellisestä toiminnasta.

Asunto-osakeyhtiö olisi voinut tulla tietoiseksi virheellisestä toiminnasta ja estää virheen toistumisen, jos tilintarkastaja olisi toiminut huolellisesti ja kiinnittänyt huomiota lausunnossaan isännöitsijän virheelliseen toimintaan. Jotta tilintarkastajan vastuu toteutuisi, yhtiölle aiheutuneen vahingon täytyy siis aina olla syy-yhteydessä tilintarkastajan laiminlyöntiin.

 

Lukija ei kerro, miten yhtiökokouksen pöytäkirjaan on kirjattu pesukoneiden hankinta ja isännöitsijän valtuutus tilauksen tekemiseen. Onko päätös kirjattu siten, että tilintarkastajan olisi tullut huomata isännöitsijän toiminnan olevan vastoin yhtiökokouksen päätöksentekoa?

Luopioisten Osuuspankin toimitusjohtaja, varatuomari Sirpa Leppäkoski vastaa lakipalstalla lukijoiden lainopillisiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi toimittaa osoitteeseen sirpa.leppakoski@op.fi.

Tilintarkastajan vastuuta harkittaessa on mietittävä, olisiko toiminta voinut estyä, mikäli tilintarkastaja olisi antanut huomautuksen virheellisestä toiminnasta. Olisiko seuraavalla tilikaudella tehdyt tilaukset estyneet, mikäli toiminnasta olisi lausuttu. Onko siis olemassa syy-yhteys toiminnan laiminlyömiselle ja vahingon syntymiselle. Vahingonkorvausvastuun voidaan katsoa syntyvän, mikäli tilintarkastaja on toiminut huolimattomasti ja syy-yhteysvaatimus täyttyy.

Lukija ei myöskään kerro, onko tilintarkastaja antanut huomautusta virheellisestä toiminnasta tilintarkastuskertomuksessaan. Mikäli tilintarkastaja on havainnut virheellisen toiminnan ja antanut asiasta huomautuksen tilintarkastuskertomuksessa, hän on täyttänyt velvoitteensa omalta osaltaan ja vahingonkorvausvastuu ei tällöin toteudu. Tilintarkastajalla ei ole mitään aktiivista toimintavelvoitetta, esimerkiksi velvoitetta tehdä asiasta rikosilmoitus.

Sirpa Leppäkoski

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.