Mihin menet, varhaiskasvatus?

Varhaiskasvatuksesta keskusteltiin Kangasalla lauantaina 28. huhtikuuta.

Varhaiskasvatusta nyt ja tulevaisuudessa pohdittiin Kangasalla huhtikuun lopulla järjestetyssä luento- ja keskustelutilaisuudessa. Luennoitsijoina olivat varhaiskasvatuksen professori Kirsti Karila ja emeritusprofessori, lääkäri Matti Rimpelä. Paneelikeskustelussa olivat Rimpelän lisäksi mukana Kangasalan varhaiskasvatuksen johtaja Anni Aalto-Ropo, hyvinvointipäällikkö Kati Halonen sekä Annina Airola ja Jaakko Hyytinen vanhempien edustajina. Kangasalan pääkirjaston Harjula-salissa pidetyn tilaisuuden järjestivät Kangasalan Vihreät, Keskusta ja Vasemmistoliitto yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa.

 

Rimpelän lista

Matti Rimpelä riemastutti Harjula-saliin kokoontunutta yleisöä osin provosoivillakin puheenvuoroillaan.

– Haloo! Alkakaa vaatia. Miksi siedätte jopa vuoden jonoa perheneuvolaan? Rimpelä muun muassa kyseli Harjula-salin yleisöltä.

Rimpelä haastoi kuntapäättäjiä ja vanhempia vaatimaan rohkeasti ja miettimään ennakkoluulottomasti paikallisia olosuhteita.

Yksilöllisyys. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen yksilö: kaikki ovat siis erilaisia ja erityisiä omalla tavallaan. Jokainen kehittyy omaan tahtiinsa. Tytöt kuitenkin kehittyvät keskimäärin nopeammin kuin pojat.

Paikallisuus. Jokainen vanhempi haluaa varmasti tietää, onko juuri siitä varhaiskasvatuspaikasta, jossa oma lapsi on, lapselle hyötyä. Lapsi tarvitsee hoivaa, kasvatusta, opetusta, huoltoa ja suojelua. Kaikki aikuiset lapsen ympärillä tukevat lapsen kehitystä.

Matti Rimpelä.

Laatu. Varhaiskasvatuksen laatua on vaikea mitata esimerkiksi kuntien tai päivähoidon yksiköiden tekemien varhaiskasvatussuunnitelmien avulla. Sitä voi kuitenkin kuntatasolla mitata helposti mitattavien mittareiden avulla. Onko avoimiin työpaikkoihin riittävästi päteviä hakijoita? Kuinka paljon henkilöstö on sairauslomilla? Kuinka suuri on työntekijöiden vaihtuvuus? Nämä tiedot voisi myös laittaa avoimesti nähtäville esimerkiksi nettisivuille. Tilat, henkilöstö, välineet, työnohjaus ja johtaminen ovat edellytyksiä, jotka vaikuttavat paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laadukkaaseen toteuttamiseen – ja näihin asioihin kaupunginvaltuusto voi vaikuttaa!

Osaamispätevyys. Varhaiskasvatuksen nyt pinnalla olevissa työntekijäryhmien kiistoissa ei ole mitään järkeä. On kuin sosiaaliheimo ja koulutusheimo taistelisivat keskenään. Miksi tutkintoon kiinnitetään niin paljon huomiota? Tutkintopätevyydestä pitäisi päästä osaamispätevyyteen. Perustason asiantuntija ratkaisee varhaiskasvatuksen laadun. Vuorovaikutus vanhempien ja perheiden kanssa sekä myös moniammatillisuus on tärkeää.

 

 

Sanottua:

  • ”Varhaiskasvatus on vaikuttavaa, mutta vain laadukkaalla varhaiskasvatuksella on positiivisia vaikutuksia. Keskeisin varhaiskasvatuksen laatutekijä on henkilöstön koulutus ja osaaminen.”Professori Kirsti Karila, Tampereen yliopisto
  • ”Kasvun ja oppimisen tuen lapset tulisi ottaa tulevaisuudessa paremmin huomioon. Tarpeita on paljon. Nyt Kangasalan päiväkodeissa toimii 12–24 lapsen suuruisia ryhmiä. Variaatiota voisi lisätä lasten etua ajatellen entisestään. Jos tukea tarvitsevia lapsia on paljon, voisiko ajatella esimerkiksi kahdeksan lapsen ryhmän muodostamista?" Kangasalan varhaiskasvatuksen johtaja Anni Aalto-Ropo
  • ”Varhaiskasvatuksen tilat tulisi saada parempaan kuntoon. Nyt monessa varhaiskasvatuspaikassa on sisäilmahaastetta.” Kangasalan hyvinvointijohtaja Kati Halonen
  • ”Ryhmät tulisi pitää pieninä, ja myös perhepäivähoitajiin tulisi satsata. Perheiden erilaiset tilanteet tulisi tunnistaa varhaiskasvatuksessa. Ryhmien muodostamisessa pitäisi huomioida esimerkiksi vanhempien vuorotyön tekeminen.” Annina Airola, päiväkoti-ikäisen lapsen äiti paneelikeskustelussa

Reunamerkintä

Eurot jyräsivät sisällöt

On hienoa, että varhaiskasvatuksesta järjestetään kaikille avoimia tilaisuuksia. Vielä hienompaa on, että tilaisuuteen saadaan särmikkäitä ja asiantuntevia puhujia, ja että tällaiset tapahtumat löytävät yleisönsä.

Ikävämpää sen sijaan on, että kunnallisesta varhaiskasvatuksesta puhuttaessa eurot usein nousevat niin suureen rooliin. Raha ja resurssit piirtävät toki selvät toimintarajat kunnalliselle varhaiskasvatukselle, mutta kirjastolla järjestetyssä tilaisuudessa olisi ollut virkistävää kuulla enemmän myös varhaiskasvatuksen sisällöistä ja paikallisista olosuhteista. Nyt tilaisuuden loppukeskustelussa oltiin kuin valtuustosalissa ikään, ja eurot ja sentit hallitsivat keskustelua suvereenisti.

Kristiina Helminen

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?