Pälkäne lähtee etsimään tasapainoa

Noin -0,5 miljoonaa euroa vuonna 2018, -1,5 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja -2,0 miljoonaa euroa vuonna 2020. Lähivuosien talouslukuja on ynnäilty Pälkäneellä varsin huolestuneina. Vaikka velat eivät isommin vielä tällä hetkellä paina, siintää lähitulevaisuudessa isoja investointeja ja alati kasvava menorakenne. Niinpä Pälkäneen kunta lähtee tasapainottamaan talouttaan.

Keinot tulojen ja menojen kuriin saamiselle ovat suunnilleen samoja kuin ne, joilla naapurissa Kangasalla lähdettiin kääntämään talouslukuja joitakin vuosia sitten. Henkilöstövähennysten, palveluiden karsimisen ja keskittämisen lisäksi maksuihin mietitään korotuksia.

– Tarvittaisiin aika kovia veroratkaisuja, jos pelkästään niillä yritettäisiin tilannetta oikaista. Kyseeseen tulee luultavasti jonkinlainen kombinaatio. En usko, että kunta säilyttäisi epätarkoituksenmukaisen palvelurakenteen ja samalla ylläpitäisi sitä nostamalla veroja, sanoo vs. kunnanjohtaja Petri Härkönen.

Ratkaisuja miinuksen kuromiseen plussaksi haetaan alkukesän ajan; talouden tasapainoon reivaava paketti on tulossa kunnanvaltuuston käsiteltäväksi ylimääräisessä kokouksessa kesäkuun lopussa.

Vs. kunnanjohtaja Petri Härkösen mukaan ajankohta palveluverkon miettimiselle uusiksi on aina yhtä huono. Karsimisesitykset ovat kovia, mutta lopulta poliittisessa päätöksenteossa ratkaistaan, mihin toimiin tartutaan.

– Olemme halunneet tuoda asian esiin mahdollisimman avoimesti, jotta voidaan käydä kuntalaiskeskustelua. Itse aion kuunnella sekä kuntalaisten että päättäjien näkemyksiä herkällä korvalla ennen kuin teen lopullisen esityksen hallitukselle. Pyrin siihen, että tuo esitys olisi mahdollisimman tasapainoinen, Härkönen sanoo.

 

Kovat säästöesitykset

Kunnanjohtajan esiin nostama säästökuuriehdotus on rankka. Laskennallisesti tulosvaikutus merkitsisi 28–35 henkilötyövuoden vähentämistä.

Ehdotuksen mukaan Luopioisten, Rautajärven ja Harhalan koulut sekä Rautajärven, Laitikkalan ja Onkkaalan ryhmäperhepäiväkodit lakkautettaisiin tulevan lukuvuoden päätteeksi. Lisäksi Viirikukon päiväkoti sulkisi ovensa Onkkaalassa.

Rautajärven ja Kirkonkylän koulujen oppilaat kuljetettaisiin syksystä 2019 alkaen Aitoon kouluun. Rautajärven ryhmiksen lapset mahtuisivat Lumpeennuppuun ja Aitoon päiväkotiin. Harhalan oppilaat siirtyisivät Onkkaalaan.

– Totesimme jo alkuvaiheessa, että oppikirjasäästöillä emme saa säästöjä vaan se on lähinnä kurjistamista. Uskon, että konkreettinen lista käynnistää luovan ajattelun ja ratkaisujen etsimisen työntekijöissä, sivistysjohtaja Tiina Kivinen sanoo.

Pohdinnassa on, että Harhalan koulusta siirtyville ja Roholan uuden asuinalueen oppilaille remontoitaisiin 0–2 luokkien ”pienten koulu” lakkautettuun Harjutuulen vanhainkotiin. Harjutuuleen voitaisiin samalla sijoittaa päiväkoti, joka imaisisi Onkkaalan ryhmäperhepäiväkodin ja Viirikukon lapset. Vaihtoehtona sen perustamiselle nähdään yksityinen palveluntuottaja.

Esitysten taustalla ovat arviot oppilasmäärien kehityksestä eri puolilla kuntaa ja näkemykset eri koulujen korjaustarpeista – joskin satojentuhansien eurojen remonttisäästöt hupenisivat ainakin hetkellisesti Harjutuulen pienten lasten yksikön toteuttamiseen.

Petri Härkösen mukaan säästöjä on pyritty kohdentamaan kunnan kaikkiin palveluihin; esimerkiksi hallinnosta halutaan nipistää uudelleenjärjestelyillä runsaat 70 000 euroa kolmessa vuodessa.

Vs. kunnanjohtaja ei näe ristiriitaa säästöesitysten ja kunnan juuri hyväksymän uuden strategian välillä. Strategian mukaan Pälkäneen menestyksen avaimia ovat muun muassa kyläidentiteettien kehittäminen ja asiakaslähtöiset palvelut.

– Esimerkiksi jokin koulu on ehkä säilytetty siksi, että se tekisi kylästä elinvoimaisen… vaan nyt kun katsotaan tilannetta, ei se ole tehnyt sitä. Jotakin tarvitsee tehdä, eikä se voi olla jotakin vanhaa, jota on jo kokeiltu. Kylien on aidosti mietittävä, voiko vaikkapa senioriasukkaiden, palveluiden ja sitä kautta työpaikkojen tavoitteleminen olla oikeasti hyödyllistä, Härkönen huomauttaa.

 

Kysymyksiä ja ehdotuksia

Verotuloja kertyisi lisää kiinteistöveroista lähes 200 000 euroa ja kunnallisveroprosentin korotuksesta puolesta miljoonasta eurosta miljoonaan riippuen siitä, paljonko tuloveroastetta korotettaisiin.  Veroprosentti voitaisiin hilata ensi vuonna 21,5:een tai 22:een. Rakentamattomien rakennuspaikkojen verolla lähdettäneen patistamaan yksityisiä maanomistajia myymään nykyistä aktiivisemmin kunnan jo aiemmin kaavoittamia tontteja.

Kuntalaisten kysymyksiä, kommentteja ja ehdotuksia kerätään sähköpostitse osoitteessa kuntalaiskuuleminen@palkane.fi. Saatua palautetta on tarkoitus käydä läpi kahdessa kuulemistilaisuudessa, joista ensimmäinen järjestetään Luopioisissa Seuratalolla maanantaina 14.5. ja toinen yhteiskoulun auditoriossa Onkkaalassa tiistaina 15. toukokuuta. Molemmat tilaisuudet alkavat kello 17.

Kysymysten tulee olla lähetettynä 14.5. kello 9 mennessä.

Kommentit (11)

  1. Teemu Virta

    Onko tarkoitus lähteä tuhoamaan lapsiperheiden kiinnostusta kuntaamme kohtaan? Valtavan suuri keskityspäiväkoti ei ratkaise ongelmia, päinvastoin lisää niitä, sairaspoissaolot ym. lisääntynevät. On hienoa että uusia avauksia ja näkemyksiä tuodaan esiin, mutta onko järkevää pohtia tuhota tulevaisuuden veronmaksajapotentiaalia? Mielestäni kuntaamme pitäisi tehdä houluttelevammaksi etenkin lapsiperheille, eikä päinvastoin.

  2. miikautoslahti

    Elinvoima ei tule pelkästään palveluiden säilyttämisestä. Ne ovat kyllä elinvoiman runko, mutta lisäksi ne täytyy osata tuoda houkuttelevalla tavalla potentiaalisten uusien perheiden tietoon. Yritykselläkin voi olla vaikka kuinka hyvä tuote, mutta jos sitä ei osata markkinoida, niin kauppahan ei käy. Siksi on kapeakatseista vedota siihen, että elinvoimaa ei ole tullut vaikka koulu on säilytetty.

    Muutimme hiljattain Luopioisiin, mutta emme lainkaan onnistuneen markkinoinnin ansiosta. Emme olisi aluperin edes tienneet koko paikasta ilman ystäviämme. Jokin aika sitten huomasin, että Luopioisten rantatontit olivat tulleet takaisin Etuovi.comiin. Sekin on jo plussaa, mutta ei kaksi kuvaa ja muutama rivi tekstiä vielä saa ulkopaikkakuntalaiselle aikaiseksi muuttopäätöstä.

    Huono markkinointi ei myöskään vielä osoita ulkopaikkakuntalaiselle, että kyseiseen kylään panostetaan nyt ja tulevaisuudessakin. Luottamusta tarvitaan muuttopäätöksen tueksi, kun koko Suomessa on trendinä kylien näivettäminen kouluja ja muita peruspalveluita lopettamalla.

    Meidän nelihenkinen (pian viisihenkinen) perhe ei olisi päättänyt muuttaa Luopioisiin hetki sitten, jos koulun lopettamisuhka olisi ollut silloin päällä.

  3. petrihilden

    Olisiko tämä niitä kaikuja 70-80-90 luvulta kun Pälkäneellä oli tarve olla hyvin matala kunnallisvero millä houkuteltiin asukkaita, mitään ei juuri rakennettu ettei veroprosentti nouse, toivottavasti kunnan huono olo ei johdu siitä että Pälkäne liitettiin Luopioisiin

  4. Paavo Mustonen

    Rankakasalla on ollut aikaa pohtia kuntaa, sen hallintotapaa, ja tulevaa. Laitan tämän tänne varoiksi, jos en pääse yleisötilaisuuteen. Otan hiukan toisen näkökulman ja teen erilaisen johtopäätöksen sen perusteella:
    Pälkäneen maine ei ole hääppöinen, ja tohtorien taisto ei ole rupusakillekaan sirkushuvia, vaan herättää myötähäpeää myös syrjäkylillä. Synkkien talouslukujen vuoksi on pakko nostaa keskusteluun kunnan viime vuonna ostama halliosuus Rambollilta. (Halusin kyllä asian unohtaa) Miten tuohon kauppaan oikein päädyttiin, kun tiedossa kuitenkin oli kunnan synkkenevä talous? Samaan aikaan käytiin jo keskustelua myös vajoavasta rivitalosta jossa kunnalla on ainakin moraalinen vastuu. Hallikauppaa uutisoitiin myönteisesti vuokratuloilla, ja kaikki omistajan(kunnan) kulut jätettiin ilmoittamatta. Ehkä vika oli toimittajan jutussa. Täytyy kysyä onko rakennuksessa korjausvelkaa, ja onko kunnan rahaa jo käytetty hallin kunnostamiseen? Lehden jutussa mainittiin viiden vuoden aikajänne, mutta eihän kunta sen perusteella voinut kauppaan päätyä! Ja miksi minä näitä näin ärhäkästi kyselen; no, kun pitäisi noudattaa avointa ja hyvää hallintotapaa. Hallissa on osaomistajana myös putkiliike, ja kysymys kuuluukin, että miten tämä huomioitiin kauppaa hierottaessa. Informoitiinko tuota yrittäjää? Tehtiinkö ostotarjous yrittäjän osakkeista jne? Avoin hyvä hallinto olisi näitä edellyttänyt, keskustelujen sisältö ei ole välttämättä julkista tietoa , mutta se on, että käytiinkö näitä keskusteluja. Sekin olisi mukavaa äänestäjänä tietää, että kuka tätä asiaa hoiti kunnan puolelta.
    Palveluverkon karsiminen kunnan ja tulevan maakunnan toimesta herättää kysymyksiä sekin. Ja ihmetystä. Maakunnan kriteeri sotekeskuksen saavutettavuudesta, 20min matka, ja päätyminen sen myötä lakkauttamaan Luopioisten tk hämmästyttää. Jos Luopioinen säästyisi, niin useammalla olisi vain tuo 20min matka, osa kuntalaisista voisi valita Valkeakosken tai Kangasalan sotekeskuksen. Täytyy muistaa, että jatkossa kuntarajoilla ei ole merkitystä sotepalveluissa. Tästä pääsemmekin sosiaalipalveluihin vankkaa aasinsiltaa. Ainoa asia jota yksikään taho ei Ruotsin palvelurakenteessa arvostele on sosiaalipalveluiden hoito kuntien toimesta. Ruotsissa kaikki puolueet pitävät kuntia tähän parhaiten sopivana, ja asiakasta riittävän lähellä olevana palvelun järjestäjänä. Meillä sosiaalipalvelutkin keskitetään maakunnille, toisaalta olisihan se ollut erikoista, jos jotain järkevää olisivat kyenneet lehmänkauppojensa pohjalta rakentamaan . Hallitus tyhjensi pajatson, kun kirjasi 2017 valinnanvapauslakiehdotukseensa ”uudistus toteutetaan poliittisesti tarkoituksenmukaisella tavalla”. Noin sitä ihmisten terveydenhoitoa suunnitellaan.
    Nyt sitten kuntakin karsii palvelujaan, ja on aivan sama kuinka hyvin karsiminen on perusteltua. Toki sitä voi ihmetellä, että miten ihmeessä joku näkee vuoteen 2028, kun maakunta ja soteuudistus on enemmän kuin epävarma. Olenko ymmärtänyt väärin? Halutaanko Pälkäneellä päätöksiä taloudesta ennen eduskunnan soteäänestyksiä. Ei kai sentään.
    Jatkossa sotepalvelut hoitaa maakunta, pakko meidän on leikkiä, että hallituksen hanke menee läpi. Kunta karsii palveluja syrjäkyliltä, ja sopii kysyä mikä arvo kylien asukkaille on olla pälkäneläinen. Käytin vuosia sitten kuvausta kunta on osa identiteettiä. Mikä arvo pälkeneläisyydessä on entisille luopioislaisille, jos kaikki vähät palvelut löytyvät vain Onkkaalasta. Itse en keksi yhtäkään järkevää syytä pysyä pälkäneläisenä, syrjäkylien asukkaille on aivan sama minne veronsa maksaa, jos palvelut viedään. Meidän rahamme kelpaavat kyllä Onkkaalaan, mutta niillä ei saa jatkossa vastinetta.
    Lopputulema pähkäilystä on, että pitäisikö jättää tämä repivä välivaihe suosiolla riitelemättä, ja siirtyä suoraan asiaan. Kun kerran riidellä täytyy, niin voisimmeko miettiä onko kunnan itsenäisyydessä enää mitään järkeä. Syrjäkylistä katsoen ei taida enää olla? Jatkossa Pälkäne tarkoittanee vain yhtä risteystä matkalla kaupunkiin.

    • miikautoslahti

      Jokaisella on mahdollisuus valita, mihin veroeuronsa vie. Jos Onkkaalan ulkopuolella asuvia ei haluta päätöksenteossa huomioida ja pelätyt alueellisesti epätasa-arvoiset muutokset toteutuvat, niin ei siitä kannata sen enempää sitten tapella. Meillähän on valta omista ja yritystemme rahoista.

      Jos jonkin yrityksen asiakas ei saa enää yritykseltä vastinetta rahoilleen, niin asiakas irtisanoo sopimuksensa ja ryhtyy ostamaan haluamansa palvelut muualta.

      Kunnon kansalainen maksaa aina verot – mutta mihin? Jokainen joka kokee, ettei oma kunta anna enää mitään vastinetta verorahoille, voi siirtää kirjansa vaikkapa Espooseen jossa on matala verotus ja joka tekisi rahoillamme edes yleishyödyllisiä asioita. Yrityksenkin kotipaikan voi helposti vaihtaa muualle.

      Kukkian järvimaisemissa olevasta kodistaan ei tarvitse muuttaa mihinkään. Voithan ”asua” vaikka vain pari päivää vuodenvaihteessa espoolaisella ystävälläsi, jolloin koko vuoden veropotti menee sinne. Samalla säästyy tällä aika pienellä vaivalla muutama tuhat euroa.

      Säästyneillä rahoilla voi vaikkapa käyttää yksityisiä terveydenhuollon palveluita ja vielä jää rahaa ylikin. On ihan sama ajaa samantien Kangasalle tai Tampereelle, jos omasta kylästä täytyy kuitenkin lähteä ajamaan Pälkäneelle asti.

      Kunta on yritys jonka tulee huomioida asiakkaansa. Toivon, että Pälkäneellä ymmärrettäisiin rakentava tapa hoitaa asioita. Perinteinen pikkukuntien ajattelutapa ei ole enää nykyaikaa.

      Suomalaisessa yritysmaailmassa on liikaa esimerkkejä yrityksistä, jotka kriisin tullessa eivät osaa muuta kuin karsia kustannuksia. Pelkkä kulukuuri on tietysti helppoa ja siksi houkuttelevaa – ei vaadi paljoa älykkyyttä tehdä miinuslaskuja laskukoneella. Kulukuuri on kyllä tärkeää, mutta sen tulee yhdistyä potentiaalisten kohteiden kehittämiseen. Kehittämisen arvoiset kohteet pitää nähdä ja karsimisen sijaan pumpata niihin lisää oikein kohdistettua rahaa.

      Pälkäneen kunnan alueella on oman näkemykseni mukaan kaksi tai kolme erityisen potentiaalista kohdetta. Niihin kaikkiin pitäisi vain osata nyt panostaa oikealla tavalla ja samalla tehdä muilla osa-alueilla kulukarsintaa. Muuten hienot strategiat jäävät vain juhlapuheiksi ja jonkin ajan kuluttua nähdään taas seuraava kulukarsinta.

  5. harripinola

    Nyt ei ole säästöjen aika.

    Talous suomessa on nousussa ja nyt on oikea aika kasvattaa Pälkännen elivoimaa. Koulujen lakkauttamiset yms. säästötoimet eivät sitä paranna, päin vastoin.

    Kunnan asukasluku pitää saada kasvuun ja siihen pitää käyttää tarpeeksi järeitä keinoja. Tonttien hinnat voisi puolittaa, jotta kauppa saadaan oikeasti käyntiin ja syntyvistä lapsista voisi maksaa perheille avustusta esim. 1000€/vuosi kymmenen vuoden ajan sekä tarjota maksuton päivähoito.

    Veroja voi korottaa ihan huoletta, jotta saadaan pysymään palvelut laadukkaina ja lähellä tarvitsijoita.

    • Paavo Mustonen

      Mukavaa, että palstalla on elämää. Yleensä ainakin päättäjät noudattavat päättäjän käsikirjan ensimmäistä ohjetta: Kiusalliset kysymykset tulee vaieta kuoliaaksi.
      Olen veronmaksuun myönteisesti suhtautuva kansalainen, ja tilapäinen tai pysyvämpi kunnallisveronkorotus ei minullekaan ole ongelma. Eihän se muuta ole kuin vastuunkantoa lähimmäisistä. Edellisessä kommentissani yritin kuvata vain sitä, että ei meidän ole järkevää itse kuntaa näivettää. Näivettämisen kyllä hoitaa se suurempi kunta viran puolesta, ja kylmästi hymyillen! Kaiken hyvän lisäksi Rautajärveltä on Pohjan kouluun matkaa 8km, miksi joku itäpuolen lasten vanhemmista tuntisi suurta myötätuntoa Onkkaalan väkeä kohtaan. Lasten hyvinvointi on kaikille tärkein asia. Pinola puhuu järkevästi noususuhdanteesta, ja esimerkiksi myönteinen työllisyyskehitys ei vielä näy kunnan kassassa.
      Pakko palata myös maakuntiin. Uskooko joku aikuisten oikeasti, että jatkossa Onkkaalan terveyskeskus säilyisi. Minä en usko siihen, enkä joulupukkiin. En myöskään usko kunnan mahdollisuuteen saada edustajaa maakuntavaltuustoon. Vaikka me saisimme sinne jonkun Erittäin Pätevän Henkilön, vaikkapa omasta mielestään VIP+. Ehkäpä specialisti, tohtorin hattu ja kaikki tykötarpeet, kuitenkin silinterihatuilla ja pätevyyksillä on sama merkitys kuin mustalla pipolla joogassa. Tulee päähän hiki. Hyötyjä yhdellä ihmisellä kunta ei saavuta, vaikka olisikin se VIP+. Maakuntavaaleissa äänestäminen onkin tärkeää pienissä kunnissa sen vuoksi, että joko kannatetaan uudistusta tai halutaan siihen muutoksia. Äänestetään ensisijaisesti puolueita.
      Maakuntaverosta puhutaan vähän joka puolella , ehkä tätä ei pitäisi teille kertoa, mutta maakuntavero kuultuna poliitikon suusta on hätävale tai turvasana jolla pääsee tukalasta tilanteesta väljemmille vesille. Maakuntavero lisää byrokratiaa, ja myös siihen on pakko muodostaa tasausjärjestelmä tyyliin valtionosuudet. Perustuslaki on tiukka yhdenvertaisuuden kannalta, ja maakunnat ovat pinta-alaltaan ja väestöltään niin toisistaan poikkeavia, että tasausjärjestelmä tulee aivan varmasti. Muuten hanke ei mene läpi perustuslakivaliokunnassa.

      • miikautoslahti

        Kiitos Paavo kommenteistasi. Hyvä huomio myös tuo Onkkaalan terveyskeskuksen säilyminen.

        Oman yritykseni työterveyshuolto on ollut jo pari vuotta ”etätyöterveys”. Enkä vaihtaisi sitä enää perinteiseen. On paljon kätevämpää olla sovelluksella yhteydessä työterveyteen, kuin lähteä erikseen paikan päälle. Nappaan sovelluksella kuvan ja kirjoitan vähän tekstiä, pian terveydenhoitaja tai lääkäri vastaa minulle ja antaa ohjeita, reseptin tai lähetteen eteenpäin. Ja luultavasti kymmenen vuoden sisällä minun vaivani diagnosoi ihmisen sijasta kone joidenkin kotitestereiden avulla, ainakin yksinkertaisemmissa tapauksissa.

        Tämä on monelle jo nykypäivää, muille se on tulevaisuutta. Sama koskee monia muita nykyisiä palveluita.

        Muutamat palvelut tulevat luultavasti säilymään melko pitkään fyysisinä ja niiden säilymiseen pitäisi erityisesti panostaa:
        – hammaslääkärin työtä ei voi tehdä etänä ja kestää kymmeniä vuosia, että robotit korvaavat hammaslääkärin
        – koulussa tulee aina olemaan sosiaalisuus tärkeässä roolissa, joten oppilailla tulee olla vähintäänkin mukava kokoontumispaikkana toimiva rakennus ja joku aikuinen heitä vahtimassa, vaikka opetus tapahtuisikin paljolti etänä. Luultavasti Pälkäneellä ei ole enää yhtäkään opettajaa parinkymmenen vuoden päästä, koska ihmisten tekemä opetus hoidetaan keskitetysti esim. maakunnan keskuspaikoista, ja lopun opetuksen hoitavat koneet
        – kylän oma apteekki on niin kauan hyvä, kunnes etämyynnin kehittymisen ja automaattisten tavarankuljetusten myötä lääkkeetkin saadaan kyliin muutaman tunnin viiveellä (tähän mennee vielä 15-30 vuotta)
        – kirjasto on tärkeä niin kauan, kun suurin osa asukkaista vielä haluaa lukea fyysisiä kirjoja.. omatoimikirjasto on mainio tähän tarkoitukseen
        – lähellä olevien harrastusmahdollisuuksien kysyntä kasvaa jatkuvasti nyt ja tulevaisuudessa, joten niihin tulee erityisesti panostaa

        Nämä tulevaisuudennäkymät siis silloin, jos nykyinen tekninen kehitys jatkuu samanlaisena eikä sitä keskeytä sodat tms. mullistava asia.

        Muiden palveluiden alasajon täytyy tietysti tapahtua oikein ajoitetusti, kun aika on kypsä. Ei ole kuitenkaan järkevää lähteä karsimaan palveluita siitä päästä, mikä tulee säilymään pisimpään fyysisenä. Lapset tarvitsevat koulunkäyntiinsä fyysisen rakennuksen vielä kymmenienkin vuosien päästä. Päätökset pitäisi tehdä kokonaisuus ja tulevaisuus huomioiden.

  6. Paavo Mustonen

    Satunnaiset ohikulkijat tekevät luultavasti oikean johtopäätöksen; nyt se sitten sekosi lopullisesti! Meinaan on valkoinen poolopaita päällä, kun läski tirisee niskassa tällä helteellä. Työmaani on keskellä aurinkoista pihaa, vaihtoehtoisesti pääsisin varjoon, mutta metsurin varusteet päällä.
    Onkkaalan tk-rakennus on vanha, vanhempi ja huonokuntoisempi kuin Luopioisten vastaava, en usko, että maakunta ryhtyy tuota Onkaalan rakennusta korjaamaan. Kangasala on omaa terveyskeskustaan remontoinut, ja Valkeakoskella aluesairaalan yhteydessä oleva terveyskeskus/sotekeskus säilyy varmasti. Nyt linjana on, että aluesairaalakin säilyy. Voihan olla, että Onkkaalaan tulee yksityinen yrittämään sotekeskustaan tilapäisesti maakunnan jälkeen, mutta eipä taida populaatio tuottavaan toimintaan riittää. Tuossa tarkemmat perustelut mielipiteelleni, siis vain mielipide!
    Oletkos Miika huomannut vekkulin jutun sotenhankkeen tavasta kanavoida rahansa. Vaikka et ikinä käyttäisi sotekeskuksen palveluja, vaan hoitaisit terveyttäsi vakuutusten ja työterveyshuollon avulla, niin joku saa sinustakin kapitaatiokorvauksen. Aiotaan haaskata 700-1000 miljoonaa. Maakunta kyllä päättää puolestasi sotekeskuksen, jos et itse sitä tee. Ongelmaksi tässäkin tulee maakuntien valtavat kokoerot väestöllä mitaten. Väestörikkaat maakunnat saavat ilmaista rahaa verraten esim. Lappiin.

  7. Nimetön

    Pälkäneen kunnan ruokahuollosta voisi ihan hyvin karsia osan pois ja korvaavana vaihtoehtona olisi ruokahuollon osittainen ulkoistaminen.
    Kouluruokailun vaihtoehdoksi voisi kunta tarjota oppilaille viikottaista / kuukausittaista ruokarahaa, jolla oppilas voisi tuoda kotoaan mieleisensä eväät mukanaan koulupäivää varten tai vaikka käydä itse ostamassa syötävänsä koulupäivää varten paikallisista kaupoista / pikaruokapaikoista.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?