Jussi Salminen tietää, millaista on olla erilainen

Jussi Salminen. Kuva: Hannu Söderholm

Kangasalalainen Jussi Salminen, 41, tietää, millaista on olla erilainen. Armeijan päättyminen vuonna 1995 päätti samalla yhden ajanjakson Salmisen elämässä.

– Juhlittiin kavereiden kanssa intin loppumista Tampereella. Ihan oman hölmöilyn vuoksi jäin junan alle siten, että toinen jalkani jouduttiin amputoimaan, Salminen kertaa.

Parikymppisestä asti Salminen on opetellut tulemaan toimeen jalkaproteesin kanssa. Ensimmäinen proteesi osoittautui sudeksi, ja Salminen joutui kävelemään reilut kaksi vuotta kävelykeppien avulla. Toinen proteesi toimi huomattavasti paremmin, ja Salminen sai lopulta jättää kepit kokonaan pois. Kotipaikan eli Kangasalan Suinulan kaverit olivat isoksi avuksi onnettomuudesta toipumisessa.

– Kavereiden tuen avulla pääsin tuolloin elämässä eteenpäin, Salminen kiittelee.

Rakennusalan koulutuksen jo hankkinut mies opiskeli itsensä tapaturman jälkeen nuoriso-ohjaajaksi. Salminen naurahtaa, että hänen on usein helppo samaistua nuorten ajatusmaailmaan: omat nuoruusajat ja tuolloiset kikkailut ja ajatuskuviot on helppo palauttaa tarvittaessa takaisin omaankin mieleen.

Moni on kysynyt Salmiselta, opettiko nuoruuden onnettomuus hänelle mitään.

– Kysymykseen varmaan pitäisi vastata, ettei valita enää pienistä, mutta minä kyllä valitan ihan samoista arkisista pikkumurheista kuin kaikki muutkin, Salminen nauraa ja jatkaa saman tien totisempaan sävyyn, että toki onnettomuus on jotain tärkeää opettanut.

– Erilaisuutta ja sen arvostamista olen oppinut roppakaupalla. Sitä löytää erilaisuuden myötä elämään vähän erilaisen näkökulman, kun kaikki ei enää olekaan niin itsestään selvää. Tuskin myöskään tekisin nykyisiä ohjaajan hommia ilman loukkaantumistani, Salminen miettii.

Jääkiekko yhdistää

Salminen toimii erityislapsia Kangasalla liikuttavan Special Hockey Kangasalan valmentajana. Toimintamuodosta Salminen kuuli ensimmäistä kertaa televisiosta kymmenen vuotta sitten katsellessaan dokumenttia erityislasten jääkiekkojoukkue IceHeartsista.

– Toiminta kuulosti niin fiksulta, että ajatus jäi pysyvästi mieleen. Laineet ja Puljujärvet ovat lapsille ja nuorille ihan yhtä suuri idoleja riippumatta siitä, sattuuko sinulla olemaan jokin diagnoosi vai ei, Salminen sanoo.

Special Hockey Kangasalan toiminta alkoi kaksi vuotta sitten. Pelaajia on tällä hetkellä 35, ja Salmisen apuna on seitsemän muutakin valmentajaa. Joukkue harjoittelee kaksi kertaa viikossa, ja kerran kuukaudessa kokoonnutaan keskustan nuorisotilaan tekemään jotain mukavaa yhdessä. Kesän ajan pelataan sählyä, ja onpa joukkueen sisältä löytynyt innokkaita muusikoitakin, joille nyt etsitään treenikämppää harjoittelupaikaksi.

– Olemme ihan tavallinen joukkue. Suuri osa erityislapsista saa kuulla erilaisuudestaan ihan tarpeeksi koulussa, joten jäällä keskitymme ainoastaan ja vain urheiluun emmekä kenenkään diagnooseihin, Salminen linjaa.

Mieluisa harrastus

Jussi Salminen työskentelee siviilissäkin erityislasten kanssa, sillä hänen työpaikkansa on Vatialan koulussa erityisopetuksen puolella. Special Hockey Kangasalan toiminnan vetäminen käy neljän kouluikäisen lapsen isälle harrastuksesta.

– Leppoista ja mukavaa hommaahan valmentaminen on. On hienoa nähdä, kun pojat ja tytöt kehittyvät pelaajina, ja kuinka pukukoppielämä alkaa sujua pelaajilta aina vain paremmin, Herttualassa asuva Salminen tuumaa.

 

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>